Yliopistot ovat kautta historian olleet sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan. Nykyinen yliopistolaki kiteyttää viisaasti yliopistojen perustehtävien ja niistä kumpuavan vaikuttavuuden yhteyden. Laki myös alleviivaa korkean kansainvälisen tason, eettisten periaatteiden ja hyvän tieteellisen käytännön tärkeyttä.
Olemme monenlaisten murrosten edessä. Planeetallamme ja esimerkiksi työelämässä käynnissä olevat muutokset haastavat yhteiskuntia ja elinkeinoelämää perusteellisiin uudelleen arviointeihin. Suomi tarvitsee siirtymän kohti älykästä yhteiskuntaa ja aineetonta pääomaa. Meillä onkin parlamentaarinen yhteisymmärrys kansallisista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotavoitteista: TKI-rahoitusta tulee nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta yhteiskuntamme uudistamiseksi.
Tavoitteen toteuttamisessa yliopistoilla on tärkeä rooli: laadukkaan tutkimustiedon avulla yhteiskunta pystyy synnyttämään keksintöjä ja kouluttamaan osaajia, joilla on edellytykset muuttaa maailmaa. Toimiva TKI-järjestelmä rakennetaan yliopistojen kestävän rahoituksen kautta, ja neljän prosentin tavoite antaa pitkäjänteisyyttä tavoitteiden toteuttamiseen.
Perustutkimuksesta pcr-testeihin
Helsingin yliopisto vahvistaa aktiivisesti tietä perustutkimuksesta innovaatioihin. Tällä tiellä meitä inspiroivat onnistumiset, kuten molekyylidiagnostiikkaan erikoistunut
Mobidiag myytiin hiljattain. Kauppa vahvisti yliopiston taloudellista omavaraisuutta ja sitä kautta kykyämme toteuttaa tehtäväämme. Jotta jatkossakin syntyy niin euroja kuin hyvinvointia tuottavia mobidiageja, tarvitsemme ne neljä prosenttia.
Kirjoittaja on Suomen Akatemian uusi pääjohtaja. Hän toimi aiemmin Helsingin yliopiston vararehtorina.
Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/2022.