Kuinka yliopistot suhtautuvat tutkimustuloksiin, joista on hyötyä myös sotilaskäytössä?

Tiedeyhteisön on pakko ottaa turvallisuuskysymykset yhä vakavammin, mutta samalla on puolustettava tieteen avoimuutta.

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 1/2026.

Tutkijoiden ja yliopistojen on pakko ottaa turvallisuuskysymykset yhä vakavammin. Sota Ukrainassa, asetetut pakotteet, valtioiden vaikuttamispyrkimykset ja vakoilu vaikuttavat myös tiedeyhteisöön.

Tutkimusturvallisuudesta puhutaan yliopistojen hallinnossa päivittäin. Se on otettava huomioon rekrytoinneissa, yhteistyökumppanien valinnassa, tietoturvassa, datan hallinnassa ja julkaisemisessa.

Iso kysymys on niin sanottu kaksikäyttötutkimus, joka lisääntyy. Sillä viitataan tutkimukseen, jonka löytöjä voi soveltaa myös sotilaskäyttöön. EU:n merkittävä -tiedeohjelma on päättänyt sallia kaksikäytön rahoittamissaan hankkeissa.

– Rahoituksen painotukset vaikuttavat yliopistojen tutkimuspainotuksiin, yliopistojen rehtorineuvosto asiantuntija Elina Tonteri muistuttaa.

”Niin avointa kuin mahdollista"

Kaksikäyttö ja muut turvallisuuspyrkimykset voivat estää datan tai julkaisujen avointa jakamista, mikä taas on vastoin tieteen avoimuuden ihannetta. EU-linjauksissa tieteen avoimuus on kuitenkin yhä tärkeä arvo.

”Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin on tarpeen” kuuluu ylevä motto.

Perusohje on, että jos tulkinnanvaraisessa tilanteessa pitää valita avoimuuden ja turvallisuuden väliltä, kannattaa valita avoimuus, sanoo kehityspäällikkö Helsingin yliopistosta.

– Tutkimusturvallisuuden asiantuntijat kuvaavat tilannetta Suomessa hyväksi, mutta tarkkana on silti oltava.

Markus Laitinen ja Elina Tonteri keskustelivat 3.12.2025 .

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.