Kerrosviljelyä ja palmuöljyn korvaajia – uusia ruokainnovaatioita versoo Viikin laboratorioista
Suomalaisten lautasille ideoidaan palmuöljyä korvaavia kasvirasvoja ja panimoteollisuudesta ponnistavia viljatuotteita. Kaikilla Helsingin yliopiston kampuksilla on pian entistä paremmat mahdollisuudet synnyttää mullistavia keksintöjä uusien innovaatiosatsausten ansiosta.

Uunit lämpiävät, tiskialtaiden reunoille on aseteltu kuivumaan mitta-astioita ja yhdellä tasolla komeilee pino kikhernetölkkejä. Ollaan Helsingin yliopistolla Viikin kampuksen prosessilaboratoriossa – paikassa, jossa esimerkiksi kauppojen pakastealtaista tuttu härkäpapujäätelö Härtelö on saanut alkunsa. Jatkossa yhä useampi uusi elintarvike saattaa kulkeutua suomalaisten ruokalautasille juuri täältä, Viikistä.

Työelämäprofessori, Nyhtökauran kehittäjänäkin tunnettu Reetta Kivelä kertoo, että kampukselle valmistuu keväällä 2022 uusi innovaatiolaboratorio, jossa tutkija- ja opiskelijatiimit voivat testata lupaavia ideoitaan.

– Ryhmät saavat avaimen ja voivat tulla sinne milloin tahansa, Kivelä selvittää.

Ruokajärjestelmää mullistavia innovaatioita tarvitaan nyt kipeästi, jotta ympäristölle koituvia haittoja pystytään vähentämään. Ravinto aiheuttaa kulutuksen ilmastovaikutuksista yli viidenneksen. Ainoastaan asuminen kuormittaa enemmän ilmastoa.

Viljelyä ja ruoantuotantoa edistävät ideat itävät esihautomossa

Pian valmistuva ”testauslaboratorio” on osa Viikki Food Design Factorya, kestävien ruokainnovaatioiden kotia, jota rakennetaan kampukselle Helsingin kaupungin tuella. Viikki on monestakin syystä oiva paikka innovoinnille: linkit elintarviketeollisuuteen ovat vahvat, eri tieteenalat biotekniikasta metsä- ja ympäristötieteisiin ovat edustettuina ja lähistöltä löytyvät myös Syken, Luken ja Ruokaviraston toimipisteet.

– Jos jossain on syvä ymmärrys ruokajärjestelmästä, se on täällä, kehaisee Viikki Food Design Factoryn johtaja Laura Forsman.

Neljä innovaation siementä on juuri istutettu upouuteen Idättämö-esihautomoon, jonne haki mukaan 15 tiimiä eri puolilta Suomea. Miltä kuulostaisivat esimerkiksi kasviperäiset rasvat, joista kaavaillaan korvaajia palmuöljylle? Entä korkeiden kasvien uudenlainen kerrosviljely tai eri raaka-aineiden valmistaminen panimoteollisuuden sivutuotteista tai ultraääntä hyödyntäen?

– Olimme itsekin yllättyneitä, että sieltä tuli niin paljon kovan luokan ehdotuksia.

Opiskelijoille on puolestaan räätälöity Minustako muutoksentekijä -kurssi, jonne on ilmoittautunut jo satakunta osallistujaa – joukossa niin oikeustieteilijöitä kuin humanistejakin. Tavoitteena on synnyttää oivallus, että omalla osaamisella voi viedä ruoantuotantoa kestävämpään suuntaan.

– Emme ole tämän järjestelmän vankeja, vaan voimme itse vaikuttaa siihen, Forsman korostaa.

Innovaatioalustojen teemat etsitään tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa

Viikki ei ole ainoa paikka, jossa keksimisen ja ideoinnin edellytykset nostetaan uudelle tasolle. Vastaavia innovaatioalustoja pystytetään Helsingin yliopistossa vuoteen 2024 mennessä kaikkien tieteenalojen kotipaikkoihin.

– Tavoite on, että meillä on vahvoja innovaatioekosysteemejä pyörimässä jokaisella kampuksella muutaman vuoden kuluttua, kertoo kokonaisuudesta vastaava päällikkö Irina Blomqvist.

Osalla kampuksista pääpaino on tutun toiminnan vahvistamisessa. Esimerkiksi lääketieteellisen tiedekunnan kampuksella Meilahdessa toimii jo startup-yhteisö Terkko Health Hub, joka on tukenut yli sataa yritystä matkalla markkinoille.

Hyvässä vauhdissa on myös Helsingin yliopiston ja kumppaneiden Health Capital Helsinki -ekosysteemi, joka tavoittelee eurooppalaista kärkeä biotieteissä ja terveysteknologiassa, tuo kansainväliset sijoittajat tapaamaan tutkimustiimejä ja hautoo startupeja Health Incubator Helsinki -ohjelmassa.

Uudetkin innovaatioalustat rakennetaan sellaisten teemojen varaan, jotka kuuluvat Helsingin yliopiston vahvuuksiin. Niiden kartoitus on käynnistymässä, ja siinä on tärkeä rooli tutkijoilla ja opiskelijoilla.

– Kaikki tehdään tiiviissä yhteistyössä tiedekuntien kanssa, Blomqvist kertoo.

Suomella hyvät lähtökohdat kasvipohjaisten keksintöjen kehittämiseen

Viikissä yhdeksi teemaksi on valittu kestävä ruokajärjestelmä. Työelämäprofessori Reetta Kivelä ajattelee, että Suomella on hyvät edellytykset tuottaa kasvipohjaisia keksintöjä. Esimerkiksi kauraa on tutkittu sinnikkäästi, ja kuluttajatkin ovat innokkaita testaamaan uusia tuotteita.

Kivelän ja Forsmanin mielestä kaikkien kannattaakin olla nyt kiinnostuneita siitä, mitä Viikissä tapahtuu. Yritykset pääsevät ekosysteemin kautta käsiksi tuoreimpaan tutkimustietoon. Tieteentekijöille puolestaan aukeaa mahdollisuus kaupallistaa oivalluksiaan esimerkiksi Idättämön kaltaisessa esihautomossa.

– Jos on kova idea, jolla ruokajärjestelmä muuttuu, niin tänne vaan, Forsman kannustaa.

 

Lisätiedot
Innovaatioalustat jalostavat tutkimusta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyödyksi
  • Helsingin yliopisto pystyttää kaikille neljälle kampukselleen tutkimuspohjaiset innovaatioalustat vuoteen 2024 mennessä. Yliopisto panostaa alustoihin merkittävästi. Mukaan etsitään myös muita rahoittajia niin kotimaasta kuin EU:sta.
     
  • Tavoitteena on vahvistaa tutkimuksen vaikuttavuutta, eli tuottaa esimerkiksi yliopistolähtöisiä startupeja ja tuoda tieteen hedelmät yhteiskunnan eri tahojen hyödynnettäväksi.
     
  • Innovaatioalustojen ympärille syntyy ekosysteemejä, joihin korkeakoulut, yritykset, julkinen sektori ja muut toimijat kokoontuvat. Niissä ratkaistaan eri teemoihin, kuten kestävyyteen, kiertotalouteen ja tekoälyyn, liittyviä ongelmia.
     
  • Sujuvien palvelujen rakentamisesta tutkijatiimeille ja yhteistyökumppaneille vastaavat yliopiston Inno-tiimi vetäjänään yliopiston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Taina Kyllönen, Helsingin yliopiston kaupallistamisyhtiö HIS ja yrittäjyysyhteisö Think Company.