Kansalaistiede on merkittävä osa tutkimusta

Kirjaatko ylös havaintoja linnuista ja niiden pesinnän vaiheista ja siirrät tietosi tutkijoiden käyttöön? Rengastatko lintuja? Osallistutko arkeologisiin kaivauksiin tai tallennatko pyöräilyreittejäsi kaupungissa tietokantaan? Onnittelut, olet kansalaistieteilijä! 

Kansalaistiede tarkoittaa avoimuuteen ja tiedon jakamiseen perustuvaa tutkimusta, jossa merkittävänä tiedon tuottajana ja joskus myös tietojen analysoijina ovat muut kuin varsinaiset ammattitutkijat. Näitä vapaaehtoisia nimitetään usein harrastajiksi, mutta monen osaaminen voi silti olla huippuluokkaa ja sitoutuminen tietojen keräämiseen vahvaa. 

Joillain tutkimusaloilla ei tultaisi lainkaan toimeen ilman vapaaehtoisten osallistumista. Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen intendentti Jari Valkama antaa esimerkiksi lintu- ja lepakkoseurannat. 

– Kyllä nämä käytännössä nojaavat kansalaistieteeseen. Pelkin tutkijavoimin emme mitenkään pystyisi tekemään tällaisia laajoja seurantoja, myös lintujen rengastuksesta vastaavaa rengastustoimistoa vetävä Valkama toteaa. 

Vanhimmat kansalaistieteen piiriin luettavat tutkimukset Suomessa ovat käynnistyneet jo pitkälti toistasataa vuotta sitten. Pisimpään jatkuneiden joukossa on fenologiaseuranta, jossa kirjataan ylös erilaisia luonto- ja lajihavaintoja, kuten esimerkiksi ensimmäisen västäräkin saapuminen keväällä tai ensilumen satamisen ajankohta. Lintujen rengastuksiakin on Suomessa tehty jo vuodesta 1913 lähtien. 

Teknologian siivellä uusia kansalaistieteilijöitä 

Teknologia on tuonut kansalaistieteen tekemiseen uutta nostetta ja nuorempia harrastajia. Aiemmin jonkin luontohavainnon tarkan paikan määrittely saattoi olla häilyvää ja tieto lähetettiin eteenpäin paperilla. Mobiilisovellukset, digitaaliset kartat ja GPS tarjoavat mahdollisuuden yhdistää havainto ja sen tarkka paikka yleensä hyvin luotettavasti.  

Myös tieto vaikkapa linnusta ja sen pesinnän vaiheesta siirtyy sovelluksen avulla tietokantaan välittömästi. Lisäksi monenlaiset kuva- ja äänitunnistusta tarjoavat sovellukset helpottavat ainakin eliöiden alustavaa määrittämistä. 

Kansalaistiede tukee kansallisia raportointivelvoitteita 

Suomen valtiolla on useita luonnon seurantaan liittyviä velvoitteita. Monelle tullee uutisena, että Suomea koskevia eliöiden uhanalaisuusarvioita tai lintu- ja luontodirektiiviraportteja ei pystyttäisi tekemään ilman vapaaehtoisia kansalaistieteilijöitä. 

– Vapaaehtoisten rooli on monella tapaa todella merkittävä. Siksi heidät tulisi pystyä pitämään kiinnostuneina. Heille tulisi antaa sellainen tieto ja tunne, että heidän tekemänsä työ on tärkeää.   

Tutkijan näkökulmasta haasteena on se, miten palkita kansalaistieteilijät heidän uurastuksestaan, kun rahaa ei ole yleensä mahdollista liikutella. Hyvä keino on jalkautua harrastajien keskuuteen esimerkiksi erilaisissa alueellisissa kokouksissa ja antaa näin kasvot toiminnalle.  

– Palautetta voidaan jakaa myös julkaisujen kautta, mutta julkaisujen pitäisi olla sellaisessa muodossa, että ne tavoittavat suuren osan harrastajista. On myös erilaisia keskusteluryhmiä ja sähköpostilistoja, joiden kautta voidaan pitää yhteyttä vapaaehtoisiin, Jari Valkama toteaa.