Kun Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta päätti alkaa tarjota oikeustieteellistä koulutusta Vaasassa, päätös perustui selkeään alueelliseen toiveeseen kouluttaa Pohjanmaalla etenkin ruotsin kieltä osaavia juristeja.
– Kahdeksankymmentäluvun loppupuolella korkeintaan muutama pohjalainen aloitti vuosittain oikeustieteen opinnot, ja hekin jäivät valmistuttuaan useimmiten Helsinkiin. Tämä oli ongelmallista Vaasan hovioikeuden ja muiden Pohjanmaalla sijaitsevien tuomioistuinten kannalta, sillä ne olivat täysin riippuvaisia kaksikielisistä tuomareista. Ruotsinkieliset oikeusjutut ovat muodostaneet ja muodostavat edelleen merkittävän osan työmäärästä, sanoo Vaasan oikeustieteellisestä koulutuksesta vastaava professori Marcus Norrgård.
Koulutuksen kehittämisen kantava voima oli Vaasan hovioikeuden silloinen presidentti Erkki Rintala. Hankkeen tukijoihin liittyivät pian Vaasan kaupunki, Mustasaaren kunta, Pohjanmaan liitto ja joukko säätiöitä. Vaasan seudun kuntien, elinkeinoelämän, säätiöiden ja rahastojen taloudellinen tuki on edelleen toiminnan kannalta merkittävää.
Helsingin yliopisto pääsi pian Vaasan yliopiston ja Hankenin kanssa yhteisymmärrykseen koulutuksen käytännön toteutuksesta, ja korkeakoulut allekirjoittivat yhteistyösopimuksen kesäkuussa 1991. Professori Dan Frände (joka toimi tuolloin erikoissuunnittelijana) otti vastuulleen toiminnan käytännön käynnistämisen, ja oikeustieteellinen koulutus alkoi Vaasassa syksyllä 1991.
Kukin omalla kielellään
Vaasan oikeustieteellisen koulutuksen tunnusomaisin piirre lienee sen kielipolitiikka. Yksikköä perustettaessa päätettiin, että se tarjoaisi kaksikielistä koulutusta, mikä tarkoitti käytännössä, että opiskelijoiden odotettiin kykenevän seuraamaan opetusta sekä suomeksi että ruotsiksi. Kukin opettaja opettaa siis valitsemallaan kielellä. Yksikkö noudattaa edelleen tätä periaatetta opetuksessa eikä aio tinkiä siitä.
– Kaksikielisyys on meille tunnusomaista, enkä voi edes kuvitella tilannetta, jossa asia muuttuisi. Haluamme tietysti pitää kiinni ainutlaatuisesta piirteestämme. Olemme myös huomanneet, että työmarkkinoilla kaksikielisyys on merkittävä valttikortti, Norrgård sanoo.
Vaasan oikeustieteellisen koulutuksen suorittaneilla on käytännössä edellytykset työskennellä juristeina sekä suomeksi että ruotsiksi. Yksikön alumnien keskuudessa vuonna 2016 tehty tutkimus osoitti, että selvä enemmistö vastaajista käyttää työssään niin suomea kuin ruotsiakin.
Vaasassa tarjottu ’kielikylpy’ on ollut hyödyllistä paitsi täysin suomenkielisille opiskelijoille myös ruotsinkielisille pohjalaisille, joiden suomen kielen taito on ollut opintojen alussa heikko.
– Uusien opiskelijoiden aloittaessa opintonsa tuutorit painottavat erityisesti, että kaikki saavat käyttää omaa kieltään. Monet saattavat olla alkuun hieman hermostuneita, mutta viimeistään kolmantena opiskeluvuotenaan he huomaavat, miten paljon ovat oppineet. Ja vaikkeivat he olisi oppineet puhumaan toista kieltä sujuvasti, kaksi erikielistä opiskelijaa pystyvät keskustelemaan ongelmitta keskenään, kun kumpikin käyttää omaa äidinkieltään, toteaa Anna-Lotta Castrén, joka on Vaasan juristiopiskelijoiden Justus-ainejärjestön puheenjohtaja.
Alla med!
Toinen Vaasan yksikölle ominainen piirre on yhteisöllisyys. Yksikön perustamisvuodesta 1991 alkaen opiskelijat ovat pitäneet huolta siitä, että kaikki ovat ja tuntevat olevansa osa yhteisöä. Sama päämäärä on edelleen etusijalla Justus-järjestön toiminnassa.
– Meille on erittäin tärkeää, että taustaltaan erilaiset opiskelijat tuntevat itsensä tervetulleiksi, Castrén sanoo.
Osana yhteisöllisyyttä yksikössä pyritään tietoisesti varmistamaan, että henkilöstön ja opiskelijoiden välinen kynnys pystyy matalana. Koska opiskelijaryhmät ovat pieniä, opetusta voidaan tarjota pienryhmille ja opiskelijoita kannustetaan osallistumaan aktiivisesti luennoille esimerkiksi keskustelujen kautta.
– Ennen luentoja meille jaetaan usein aineistoa etukäteen luettavaksi. Näin luennoilla syntyy keskustelua, ja tilanne tuntuukin pikemmin keskustelulta kuin luennolta, Castrén huomauttaa.
– Professorimme ovat erittäin asiantuntevia, ja opetus on laadukasta. Meillä on erinomaiset mahdollisuudet perehtyä erityisesti immateriaali- ja työlainsäädäntöön, minkä lisäksi meillä on ainutlaatuinen tilaisuus opiskella energiaoikeutta Kim Taluksen johdolla.
Uudet työmarkkinat
Koulutus on saavuttanut alkuperäisen tavoitteen osaavan työvoiman kouluttamisesta paikallisten tuomioistuinten ja viranomaisten tarpeisiin, mutta se on myös edistänyt alueen oikeustieteellisen infrastruktuurin kehittymistä. Paikallisille työmarkkinoille onkin syntynyt täysin uusi toiminta-alue. Roschier Asianajotoimisto Oy avasi 1990-luvun puolivälissä sivutoimipisteen Vaasassa, mitä voi pitää uudenlaisen asianajotoiminnan lähtölaukauksena kaupungissa.
– Vielä 25 vuotta sitten oli turha edes haaveilla tilanteesta, jossa juristeja voitaisiin rekrytoida Vaasan seudun yksityiselle sektorille nykyisessä laajuudessa. Mutta kun tarjontaa alkoi tulla, kysyntä seurasi perässä, Norrgård sanoo.
– Alun perin virallisena hankkeena käynnistynyt pyrkimys vastata tuomioistuinten työvoimatarpeisiin on johtanut siihen, että nyt juristeja toimii eri tasoilla ja alueen juristimarkkinat ovat vilkkaat.
Uusi henkilöstö vahvistaa yksikköä
Vaasassa tarjotun koulutuksen piti alun perin olla tilapäistä, mutta se löysi nopeasti paikkansa ja kehittyi pysyväksi ratkaisuksi. Nyt näkymät ovat valoisat, eikä yksikön tulevaisuutta ole enää vuosiin kyseenalaistettu.
– Tiedekunnassa on pitkään ollut yhteinen ja selkeä näkemys siitä, että Vaasan yksikköä tarvitaan ja sitä tulee myös kehittää jatkuvasti. Yksikkö on selvästi merkityksellinen tiedekunnan ja alueen kannalta, sanoo oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Pia Letto-Vanamo.
Vaasan yksikön opiskelija- ja henkilöstömäärä on viime aikoina kasvanut. Syksyllä 2020 oikeustieteellisen alan aloituspaikkamäärää nostettiin tilapäisesti, ja tuolloin päätettiin, että aloituspaikkamäärää lisättäisiin suhteellisesti enemmän Vaasassa kuin Helsingissä.
Henkilöstövahvuus puolestaan kasvoi viime talvena uudella professuurilla, johon nimitettiin Petra Sund-Norrgård. Lisäksi tällä hetkellä on meneillään yleisen oikeustieteen ruotsinkielisen apulaisprofessorin rekrytointi, mikä hyödyttää myös Vaasassa tarjottavaa opetusta.
– Vahvan alueellisen tuen ansiosta yksikön talous on ollut vakaalla pohjalla, mikä on mahdollistanut yksikön kehittämisen, Letto-Vanamo kiittää.
Marcus Norrgård on vakuuttunut siitä, että Vaasan oikeustieteellinen koulutus jatkaa kasvuaan ja kehittyy suotuisasti.
– Edistämme suomenruotsalaista, suomalaista ja pohjalaista ulottuvuutta, mutta koska toimimme globalisoituneessa maailmassa, tarjoamme opiskelijoille globaalissa maailmassa tarvittavaa syvällistä oikeustieteellistä tietoa. Vaasassa tarjottu koulutus muodostaa hienon kokonaisuuden, ja olen vakuuttunut siitä, että olemme tulevaisuudessa entistä vahvempia.
Lähteet:
Ett kvartssekel med Justus – Neljännesvuosisata Justuksen kanssa (toim. Petra Sund-Norrgård, Marcus Norrgård, Santeri Jusslin)
Nykyajan muuttuva oikeus – Nutida rätt i förändring (toim. Kimmo Nuotio, Casper Herler, Johan Boucht)