Ilmakehätieteiden keskus INAR on Helsingin yliopistoon kuuluva monitieteinen tutkimuskeskus. INARissa tehdään korkeatasoista ilmakehän ja ympäristön tutkimusta kansallisesti ja kansainvälisesti, sekä tuotetaan tutkimustietoa yhteiskunnan käyttöön. Keskus tekee tutkimusta molekyylitasosta aina suurten globaaleiden haasteiden tasolle asti.
Jouni Keronen on koulutukseltaan tekniikan tohtori ja MBA. Tutkimuksissaan hän on keskittynyt ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisuihin, energiateknologian kehittämiseen sekä tietotekniikan hyödyntämiseen energia-alalla. Hän on paneutunut ilmakehätutkimukseen Climate Leadership Coalition -järjestön (CLC) sekä Fortumin johtotehtävissä.
Viime keväänä Keronen jäi eläkkeelle ilmastonmuutokseen ratkaisuja kehittävästä CLC - yhdistyksestä. Hän toimi vuonna 2014 perustetun yhdistyksen ensimmäisenä toimitusjohtajana ja toimii edelleen osa-aikaisesti neuvottelukunnan toisena puheenjohtajana ja CLC:n neuvonantajana.
Hän on toiminut myös useissa johtotehtävissä kansainvälisessä Fortum-energiakonsernissa ja tutkijana VTT:llä ja Kaliforniassa SRI Internationalissa ja Electric Power Research Institutessa. Keronen toimii myös Suomen hallituksen perustaman Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtajana ja LUT-yliopiston dosenttina. Keronen on kirjoittanut yhdessä Mari Pantsarin kanssa kansainvälistä huomiota saaneen ilmastokirjan At the Crossroads, jonka ensipainos julkaistiin suomeksi 2019 nimellä Tienhaarassa.
– Keronen on erinomainen valinta, sillä hän osaa ilmastonmuutosilmiön kokonaisuuden erinomaisesti ja hän on sekä kotimaassa että kansainvälisesti verkottunut kansainvälisessä tieteessä ja yritysmaailmassa. Toivomme Kerosen auttavan merkittävien, kansainvälisten hiilenkiertoon keskittyvien hankkeiden kehityksessä, sanoo INARin ja ACCC:n johtaja, akateemikko Markku Kulmala.
Työelämäprofessorina Keronen aikoo edistää INARin yhteistyötä aihealueen johtavien kansainvälisten tutkimus- ja rahoittajaorganisaatioiden kanssa.
– Tällä vuosisadalla meidän pitää poistaa ilmakehästä suunnilleen sama määrä kasvihuonekaasuja kuin sinne tästä eteenpäin päästämme. Tämän mittakaavan nieluista ja hiilivarastoista mikään maa ei ole vielä tehnyt sitoumuksia. Koska hiilinielujen kehittäminen vaatii usein kymmeniä vuosia, suurimittakaavaisilla toimilla on jo kiire. Tästä aihealueesta pitäisi saada nykyistä enemmän myös tutkittua tietoa, jonka avulla valtiot aktivoituisivat asiassa, Keronen perustelee.
Työelämäprofessuuri on osa-aikainen ja se kestää viisi vuotta.