Jos haluaa puolustaa tiedettä, vastustajia ei kannata hankkia sieltä, missä heitä ei valmiiksi ole

Tiedebarometri kertoo, että suomalaisten luottamus tieteeseen on säilynyt vahvana, viestinnän professori Esa Väliverronen kirjoittaa Yliopisto-lehden pääkirjoituksessa. Luottamuksen rapautuminen ja polarisaatio ovat Suomessa pienempiä ilmiöitä kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä.

Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 10/2024.

Marraskuussa julkistettu Tiedebarometri kertoi, että suomalaisten luottamus tieteeseen ja sen tekijöihin on säilynyt vahvana. Se oli vahvempaa kuin vaikkapa Ruotsin tai Saksan vastaavissa kyselyissä.

Mutta entäpä ne, jotka luottavat tieteeseen ja sen tekijöihin vähän, jos lainkaan? 11 prosenttia vastaajista kertoi luottavansa tieteeseen vain vähän. Yliopistojen luotettavuutta epäili hieman useampi. Evoluutioteorian perusväitteen torjui 14 prosenttia vastaajista. 

Millaisista ihmisistä tämä epäilijöiden joukko koostuu? Evoluutioteorian vieroksujat eivät yleensä ole samoja kuin muut tieteen epäilijät, uskonnollinen vakaumus on heillä tärkein nimittäjä.

Tutkimme Piia Jallinojan kanssa suomalaisten suhdetta asiantuntijoihin ja terveystietoon pandemian aikana. Löysimme samankokoisen, 9–14 prosentin joukon suomalaisia, jotka epäilivät vahvasti niin asiantuntijoita, viranomaisia kuin rokotteita. 

Kutsuimme tätä joukkoa vastavirraksi, joka erottui suomalaisten valtavirrasta. Sitä yhdisti heikko luottamus kaikkiin instituutioihin, epäluulo lääketeollisuutta kohtaan, osin viehtymys salaliittoihin. Mutta edes tästä joukosta kaikki eivät kieltäytyneet rokotuksista.

Luottamuksen rapautuminen ja polarisaatio ovat tuttuja kehityskulkuja. Suomessa tämä näkyy toistaiseksi paljon vähemmän kuin muualla, vaikka julkisesta keskustelusta voisi päätellä toisin. Pandemian aikaan monet nimittelivät kaikkia epäilijöitä rokotevastaisiksi hörhöiksi. Tiede­barometrin perusteella jotkut leimasivat perussuomalaiset tiedevastaisiksi, vaikka tuloksista löytyi vain tieteen epäilyä. Ja sekin edusti vähemmistöä perussuomalaisten joukossa.

Tieteen puolustajien ylilyönnit ovat ongelma varsinkin Yhdysvalloissa, jossa tieteestä uhkaa muodostua identiteettipoliittinen kiistakapula liberaalien ja konservatiivien kesken. Jos haluamme puolustaa tiedettä, vastustajia ei kannata hankkia sieltä, missä niitä ei vielä ole. Jos tahdomme tieteelle uusia ystäviä, se ei onnistu keinotekoisia viholliskuvia rakentamalla. Kannattaa keskustella ihan asiallisesti.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.