Kolumni on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2023.
Oletko kuullut nekrobotiikasta? Ei se mitään, luultavasti aika harva on, vaikka alalle on myönnetty jopa Nobel-palkinto. Sen voittaneiden teksasilaistutkijoiden löydösten ansiosta termi löytyy nykyään myös Wikipediasta, robotiikan alahakemistosta.
Jos kuitenkin ollaan ihan tarkkoja, palkinnossa oli kyse IgNobelista, huumoripitoisesta kunnianosoituksesta, jossa nostetaan vuosittain esille tutkimuksia, jotka ”ensin naurattavat ja sitten laittavat ajattelemaan”.
IgNobeleita on jaettu yli 30 vuotta mitä erilaisimmille tutkimuksille. Vuonna 2005 taloustieteen palkinto tuli karkuun juoksevasta herätyskellosta, joka varmistaa, että ihmiset pääsevät töihin. Vuonna 2010 juhlittiin puolestaan tietoa siitä, että kiroilu auttaa kipuun.
Oopperan kuuntelu parantaa sydänsiirteen ennustetta hiirillä, osoitettiin vuonna 2013. Yksi suosikeistani on vuoden 2021 palkinto löydöstä, että poliitikkojen lihavuus korreloi maan korruption tason kanssa.
Mikä parasta, Helsingin yliopisto sai tänä vuonna oman ignobelistin! Kirjallisuuden palkinnonsaajien joukossa oli neuropsykologi Merita Turunen, jonka ryhmässä oli tutkittu, miksi sanojen toistaminen tuntuu kummalliselta.
Luovuutta tutkimukseen
Vaikka IgNobelit ovat ennen kaikkea huumoria, konsepti on mielestäni mainio. Tutkimus tarvitsee ennen kaikkea luovuutta, hullunkurisia ideoita ja ”entäpä jos” -ajattelua.
Palkitsemalla hassuja Pelle Pelottomia juhlistetaan uteliaisuutta, ja hymyn tuominen huulille kertoo, että tieteessä ja tutkimuksessa on usein oikeastikin kyse ennen kaikkea älyllisestä leikistä. Pelin säännöt pitää luonnollisesti osata ja välineiden tulee olla kunnossa, mutta sen jälkeen vain mielikuvitus on rajana.
Huumori ja leikkimieli ovat pedagogisesti hyviä keinoja opettaa jotain niinkin vaikeaa kuin totutusta irti päästäminen. Tiedon rajan ulkopuolelle ei voi nähdä, mutta sen voi kuvitella!
Nekrobotiikka tarkoittaa muuten sitä, että kuolleita elonmuotoja käytetään robotteina. Esimerkkinä tästä oli kuollut hämähäkki, josta tutkijat rakensivat onnistuneesti paineilmalla toimivan mikrokokoisen kouranosturin.
Kirjoittaja on perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri ja kantasolubiologian dosentti Helsingin yliopistossa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.