Helsingin yliopiston uusimman uraseurantakyselyn tulokset ovat rohkaisevia: enemmistö vastaajista on tyytyväinen saamaansa koulutukseen työuransa näkökulmasta. Tyytyväisten osuus on pysynyt samalla tasolla edelliseen kyselyyn verrattuna.
Tyytyväisimpiä tutkintoonsa ovat viime vuosien tapaan lääketieteellisestä, oikeustieteellisestä, matemaattis-luonnontieteellisestä ja eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet.
Loppuvuodesta 2022 tehty kysely kohdistettiin vuonna 2017 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden lisäksi 2017 farmaseutin ja varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnon suorittaneille sekä vuonna 2019 valmistuneille tohtoreille.
Kaksi kolmasosaa vakituisessa kokopäivätyössä
Maisteritasoisista vastaajista sekä farmaseuteista ja varhaiskasvatuksen opettajista 95 prosenttia oli töissä viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Työttömänä oli hieman alle kaksi prosenttia ja työvoiman ulkopuolella vajaat neljä prosenttia. Työvoiman ulkopuolella oleviksi luetaan esimerkiksi päätoimiset opiskelijat.
Vastaajista 15 prosenttia on kokenut viiden vuoden aikana katkoksia työurallaan. Tässä tiedekuntien välillä oli suuria eroja.
– Edelliseen kyselyyn verrattuna työttömänä alle 6 kuukautta olleiden osuus on hieman kasvanut, mutta sitä pitempään kestänyttä työttömyyttä kokeneiden osuus on laskenut, suunnittelija Miia Hankonen Helsingin yliopiston opetus- ja opiskelijapalveluista sanoo.
Vastauksissa valmistumisen jälkeisen lyhytaikaisen työttömyyden lisääntymisen taustalla saattaa olla tutkimuskysymyksen muuttaminen 2021 alkaen. Toisaalta oma vaikutuksensa voi olla muun muassa koronaviruspandemialla, koska monet olivat jonkin aikaa lomautettuina erityisesti keväällä 2020.
Työssä olevista vastaajista vakituisessa kokopäivätyössä oli 63 prosenttia, mikä oli hieman enemmän kuin edellisessä uraseurantakyselyssä. Työllisistä vastaajista määräaikaisessa kokopäivätyössä oli 13 prosenttia.
Kyky kertoa omasta osaamisesta tärkeää
Tärkeimmäksi työllistymiseen vaikuttavaksi tekijäksi vuonna 2017 valmistuneet vastaajat nimesivät kyvyn kertoa omasta osaamisestaan. Muita merkittäviä tekijöitä olivat esimerkiksi työkokemus, tutkinnon aineyhdistelmä, opintoihin liittyvä harjoittelu sekä kontaktit ja suhdeverkostot. Näiden tekijöiden merkitys arvioinnissa vaihteli kuitenkin suuresti eri tiedekuntien välillä.
– Kansainvälinen kokemus, järjestötyö, harrastukset ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa ovat myös olleet osalle vastaajista erittäin tärkeitä tai tärkeitä työllistymisen kannalta, vaikka ne eivät yliopistotason tarkastelussa nousekaan kärkisijoille, Hankonen toteaa.
Kyselyyn vastanneet kertoivat myös, millainen osaaminen on heidän työssään osoittautunut tärkeäksi. Viisi vuotta sitten valmistuneiden maistereiden listan kärkeen nousivat esimerkiksi kyky oppia ja omaksua uutta, itseohjautuvuus, oma-aloitteisuus, yhteistyötaidot, ongelmanratkaisutaidot ja stressinsietokyky.
Tohtoreiden työllisyystilanne on erinomainen
Vuonna 2019 tohtorintutkinnon suorittaneista 96 prosenttia oli työssä, prosentin verran työttömänä ja kolme prosenttia työvoiman ulkopuolella. Työllisten osuus työvoimasta oli todella korkea – 99 prosenttia.
Kyselyn perusteella alle kuusi kuukautta työttömänä olleiden tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut ja yli kuusi kuukautta työttömänä olleiden osuus on vähentynyt.
Samanlainen suuntaus on ollut myös maisterintutkinnon suorittaneilla, ja syytkin saattavat olla samat: kyselyssä työttömyyttä koskevan kysymyksen rakenteen muutos ja toisaalta koronaviruspandemia.
Yliopistosektori oli kyselyyn vastanneille tohtoreille tärkein työnantajasektori, ja sen jälkeen tulevat yksityiset yritykset ja kuntasektori. Tiedekuntien välillä on suuria eroja.
Vuonna 2019 valmistuneista tohtoreista 88 prosenttia oli sitä mieltä, että he pystyvät hyödyntämään yliopistossa oppimiaan taitoja työssään ja olivat tyytyväisiä tutkintoihinsa työuransa kannalta. 85 prosenttia vastanneista tohtoreista arvioi, että heidän nykyisen työnsä vaatimukset vastaavat hyvin heidän akateemista pätevyyttään.
Aiemmin tehtyjen uraseurantakyselyiden tapaan tohtorit kokivat, että ylempi korkeakoulututkinto ja kyky kuvata omaa osaamista ovat keskeisiä tekijöitä työllistymisessä. Myös tohtorintutkinto, työkokemus ja verkostot olivat tohtoreille tärkeitä.
Työssä tarpeelliseksi koetut taidot vaihtelivat paljon tiedekunnittain. Yhteisesti tärkeiksi vastanneet kokivat kuitenkin esimerkiksi oppimis- ja ongelmanratkaisukyvyn, itsehallintataidot sekä analyyttiset ja systemaattiset ajattelutaidot.
Uraseurantakyselyn avulla yliopiston opetusta voidaan kehittää vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Kyselyn vastaukset otetaan huomioon yliopiston rahanjakomallissa. Uraseurantakyselyn vastauksiin perustuvat työllisten määrä ja koulutuksen laatu ovat tässä tärkeitä mittareita. Seuraava uraseurantakysely alkaa 2. lokakuuta 2023, ja vastauksia kerätään vuonna 2018 valmistuneilta maistereilta ja vuonna 2020 valmistuneilta tohtoreilta. Vastaajia lähestytään henkilökohtaisesti.
- Helsingin yliopistosta valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet hyvin. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen töissä oli 95 prosenttia, työttömänä hieman alle kaksi prosenttia ja työvoiman ulkopuolella vajaat neljä prosenttia. Työvoiman ulkopuolella oleviksi luetaan esimerkiksi päätoimiset opiskelijat.
- Vastaajista 15 prosenttia oli kokenut viiden vuoden aikana katkoksia työurallaan. Tiedekuntien välillä on suuria eroja.
- Yli 80 prosenttia vuonna 2017 valmistuneista koki, että vastaushetken työ vastasi hyvin yliopistolla koulutusta. Yhtä monen mielestä työssä on pystynyt hyödyntämään yliopistossa opittuja tietoja ja taitoja.
- Noin kaksi kolmasosaa vastaajista oli samaa tai melko samaa mieltä siitä, että koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään. Tiedekuntien välillä esiintyi isojakin eroja.
- Viisi vuotta valmistumisen jälkeen 19 prosenttia Helsingin yliopistosta 2017 valmistuneista toimi opetus- tai kasvatustehtävissä. Asiakas- ja potilastyössä oli 15 prosenttia, ja hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävissä 14 prosenttia vastanneista. 11 prosenttia vastaajista teki tutkimustyötä.
- Kolmasosa uraseurantakyselyyn vastanneista työskenteli yrityksissä ja vajaa kolmannes oli kuntien palkkalistoilla. Myös valtio, yliopistot ja kolmas sektori olivat merkittäviä työllistäjiä. Viidennes vastaajista on valmistumisen jälkeen toiminut yrittäjänä, freelancerina tai ammatinharjoittajana.
- Valmistumisen jälkeen tieteellisiä jatko-opintoja suorittaneiden osuus kasvoi hieman yliopistotasolla edellisiin kyselyihin verrattuna. Noin neljännes bio- ja ympäristötieteellisen, lääketieteellisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekuntien vastaajista ilmoitti suorittavansa jatko-opintoja.
- Myös toiseen (alempaan tai ylempään) korkeakoulututkintoon tähtääviin opintoihin osallistuneiden osuus on myös hieman kasvanut edellisvuoteen verrattuna.
- 41 prosenttia uraseurantakyselyn vastaajista oli ollut työttömänä jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen viiden vuoden aikana. Luku on samaa luokkaa kuin vuosi sitten tehdyssä kyselyssä.
- Tutkintoon tyytyväisten osuus vaihteli 76 prosentista 95 prosenttiin. Aloilla, joissa tutkinto tuottaa suoraan ammatillisen pätevyyden, työn ja koulutuksen suhdetta arvioitiin keskimäärin myönteisemmin kuin muilla aloilla. Näkemykset erosivat kuitenkin merkittävästi myös tiedekuntien ja koulutusalojen sisällä.
- Helsingin yliopistosta valmistuneet tohtorit ovat työllistyneet hyvin. Kolme vuotta valmistumisen jälkeen uraseurantakyselyyn vastanneista tohtoreista töissä oli 96 prosenttia, työttömänä yksi prosentti ja työvoiman ulkopuolella kolme prosenttia.
- Tohtoreista kyselyn aikaan pysyvässä kokoaikaisessa työssä oli 54 prosenttia ja määräaikaisessa kokoaikaisessa työssä 24 prosenttia.
- Lähes 90 prosenttia tohtoreista oli tyytyväisiä tohtorintutkintoonsa uransa kannalta. Kyselyyn vastanneista 85 prosenttia arvioi, että heidän nykyisen työnsä vaatimukset vastaavat hyvin akateemista pätevyyttä. Erot eri tiedekunnista valmistuneiden välillä olivat kuitenkin suuria.
- Kolmasosalla vuonna 2019 valmistuneista tohtoreista työnantajana oli yliopisto. Seuraaville sijoille työllistäjinä nousivat lähes yhdenveroisina yksityiset yritykset ja kuntasektori.
- Vastanneista 44 prosenttia teki päätyökseen tutkimusta. Hieman yli kuudesosa työskenteli asiakkaiden tai potilaiden kanssa ja kymmenesosa suunnittelu- ja kehittämistehtävissä.