Arviointi kohdistui kaikkiin yliopiston yhteentoista tiedekuntaan sekä neljään tutkimuspainotteiseen erilliseen laitokseen: Helsinki Institute of Life Sciences HiLIFE, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Svenska social- och kommunalhögskolan ja Tutkijakollegium.
Tutkimus maailman kärkeä useilla alueilla, systemaattiseen kehittämiseen tarvetta
Ulkoisen arvioinnin toteutti yliopistolla marraskuussa 2025 vieraillut 27 kansainvälisen asiantuntijan paneeli. Paneelin kolmessa alaryhmässä puheenjohtajina olivat John Seddon (Imperial College London, UK – Health and Life Sciences), Stacey Ristinmaa‑Sörensen (Lundin yliopisto, Ruotsi – Science, Technology and Environment) ja Claire Warwick (Durham University, UK – Social Sciences and Humanities). Paneeli arvioi, että Helsingin yliopistossa tehdään kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimusta kaikilla tieteenaloilla, ja useilla aloilla tutkimus on maailman kärkeä.
Samalla paneeli nosti esiin systemaattista kehittämistä vaativia alueita. Näitä ovat esimerkiksi tutkimusinfrastruktuurien pitkäjänteinen kehittäminen, tieteidenvälisen yhteistyön rakenteiden vahvistaminen sekä urapolkujen selkeyttäminen tutkimuksen uusien avausten mahdollistamiseksi.
Arvioinnin tulokset tukevat yliopiston strategista suunnittelua ja erityisesti vuoden 2026 alussa käynnistynyttä
Arviointiprosessi perustui laajaan osallistumiseen
Arviointi oli laaja yhteinen ponnistus, johon osallistui suuri joukko yliopistoyhteisön jäseniä. Kaikki arvioidut yksiköt laativat keväällä 2025 itsearviointiraportit. Ensimmäistä kertaa toteutettiin myös koko Helsingin yliopiston tasoinen tieteidenvälisyyttä tarkasteleva itsearviointi.
Yliopistotasoisen itsearvioinnin valmistelusta vastasi Helsingin yliopiston Tieteellinen neuvosto. Arvioinnin ohjausryhmä vastasi arvioinnin periaatteista, etenemisestä ja käytännön toteutuksen linjauksista.
Raportissa esitetyt havainnot ovat sekä yksikköjen oman kehittämistyön että yliopiston strategisen johtamisen käytettävissä heti raportin julkaisusta lähtien. Arviointi tarjoaa konkreettisia suosituksia muun muassa tutkimusinfrastruktuurien pitkäjänteiseen kehittämiseen, tieteidenvälisyyden vahvistamiseen sekä tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden systemaattisempaan edistämiseen.
Arviointi toteutettiin kehittävänä arviointina, jonka tavoitteena on tuottaa yksiköille ja yliopistolle mahdollisimman käyttökelpoista ja toimintaa tukevaa palautetta. Kehittävän arvioinnin ideaan kuuluu, että arviointia tehdään vuoropuhelussa arvioitavien kanssa, luottamusta rakentaen ja tutkijoiden omaa asiantuntemusta kunnioittaen.
Keskeistä on, että arvioinnin tulokset ovat aidosti hyödynnettävissä yksiköiden omassa kehittämistyössä ja tukevat yliopiston pitkäjänteistä tutkimusstrategiaa. Lähestymistapa heijastaa CoARA‑periaatteiden (Coalition for Advancing Research Assessment) mukaista arviointikulttuuria, jossa korostuvat avoimuus, yhteisöllisyys ja arvioinnin tarkoituksenmukaisuus.
Tukena yksiköiden kehittämistyölle ja yliopiston strategiselle johtamiselle
Yksikkötasolla arvioinnin tuloksia hyödynnetään osana vuotuista toimeenpanosuunnittelua. Tarkoitus on, että yksiköt tarkastelevat raportin suosituksia omien kehittämistoimiensa pohjana. Vararehtori Anne Portaankorva tapaa alkusyksyn aikana jokaisen arvioidun yksikön johtoa keskustellakseen tulosten hyödyntämisestä ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
Tutkimuksen arvioinnin havainnot tarjoavat lisäksi tärkeän lähtökohdan seuraavan strategiakauden valmistelulle.