Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2022.
Tutkimukseen perustuva opetus erottaa yliopistot muista tutkimus- ja koulutuslaitoksista. Kansleri emeritus Kari Raivio on määritellyt yliopiston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden hienosti: akateemisen tutkijakoulutuksen saaneet asiantuntijat ovat yliopistojen tärkein anti yhteiskunnan erilaisissa haastavissa tehtävissä ja tilanteissa.
Nyt jos koskaan olemme haastavien tehtävien keskellä. Jotta pystymme kouluttamaan parhaita mahdollisia asiantuntijoita maailmanlaajuisia haasteita ratkomaan, meidän on edistettävä parasta mahdollista tutkimusta. Helsingin yliopiston menestyksen kestäviä tukipilareita ovat vahvaan tieteenalojen osaamiseen ja monitieteisyyteen perustuva tutkimus.
Tutkimuksen saralla kilvoittelu ja uuden tiedon, havainnon tai teorian julkaiseminen ennen muita vie huippututkimusta eteenpäin. Suurimmat oivallukset saattavat saavuttaa Nobelin palkinnon, Fieldsin mitalin tai Millennium-teknologiapalkinnon.
Menestysreseptit jakoon
Euroopan tutkimuspiireissä arvostetaan erityisesti
Tutkijamme ovat pärjänneet viime vuosina hienosti myös silloin, kun he ovat kisanneet monitieteistä tutkimusyhteistyötä edellyttävästä rahoituksesta. Nyt odotamme rahoituspäätöstä tutkimukseen, jossa on mukana peräti kahdeksan yhdestätoista tiedekunnastamme.
Syvällinen oman tieteenalan ymmärrys on vankka pohja tutkimukselle. Edessämme olevien ongelmien ratkaisemiseen ei kuitenkaan riitä yhden tai muutaman tieteenalan osaaminen. Tarvitsemme tieteidenvälistä ja monitieteistä käsitystä pandemian, sodan, ilmastonmuutoksen tai energiakriisin tutkimiseksi ja ratkaisumallien punnitsemiseksi.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.