Musiikintutkimuslaboratorio, alkujaan nimeltään Helsingin yliopiston ääniteknillinen laboratorio, juhlii 60-vuotista taivaltaan lukuvuonna 2022–2023. Ojanen on ollut studion kantava voima viime vuodet opetuksensa ja tutkimustyönsä myötä.
– Tämä huomionosoitus tuntuu erittäin hyvältä ja liikuttavalta. Työskentely sekä Helsingin yliopiston että koti- ja pohjoismaisen elektronisen musiikin kulttuuriperinnön äärellä näin upeassa ympäristössä on ollut suuri ilo ja kunnia. Palkinnon myötä toivon voivani herättää kiinnostusta ja saada näkyvyyttä tälle täysin ainutlaatuiselle yliopiston yksikölle, joka kiinnostaa laajasti sekä opiskelijoita, tutkijoita että vierailijoita myös kansainvälisesti, sanoo Ojanen.
Studiolla merkittävä rooli kotimaisessa kokeellisessa musiikissa
Yliopiston ääniteknillisellä laboratoriolla on ollut keskeinen asema suomalaisen elektroakustisen musiikin synnyssä sekä happening- ja underground-konserttien järjestämisessä Suomessa. Tämä Pohjoismaiden vanhin studio perustettiin professori Erik Tawaststjernan aloitteesta lukuvuoden 1961–1962 aikana yhdessä musiikkitieteen opiskelijoiden Erkki Salmenhaaran, Ilkka Oramon ja Ilpo Saunion kanssa. Tarkoituksena oli luoda Suomeen eurooppalaisia trendejä vastaava studio, jota rakentamaan kutsuttiin silloinen fysiikan opiskelija Erkki Kurenniemi. Laboratorion historiaan kuuluvat myös muun muassa elektronimusiikkisäveltäjä Jukka Ruohomäki, joka ylläpiti studiota 1970-luvun ajan, sekä vajaa kaksi vuotta sitten menehtynyt musiikkitieteen yliopistonlehtori Kai Lassfolk, joka ylläpiti ääniteknillistä laboratoriota 1980-luvulta alkaen 35 vuoden ajan. Mikko Ojasen työ on ylläpitänyt ja kehittänyt edelleen tätä elektroakustisen musiikin uutta perinnettä.
Studion kokoelma sisältää muun muassa Erkki Kurenniemen 1960- ja 1970-luvuilla rakentamia ainutlaatuisia sähkösoittimia ja merkittävän kokoelman näillä soittimilla tehtyä elektronista musiikkia. Soittimet ovat edelleen käytössä ja Mikko Ojanen opettaa niiden avulla äänisynteesiä sekä elektronista ja tietokonemusiikkia ja näiden tutkimusta.
– Oma tutkimukseni studion ja samalla Helsingin yliopiston historiasta on tarkentanut kuvaa muun muassa siitä, kuinka yllättävän laajalle yliopiston studiossa tuotetut äänet ja musiikki levisivät erilaisten näyttelyiden, elokuvien, radiokuunnelmien, teatteriesitysten ja muiden teosten konteksteissa. Helsingin yliopiston ääniteknillisen laboratorion merkitystä Suomen kokeellisen musiikin ja avantgarden kentällä vuosikymmenten saatossa ei ole oikein vieläkään ymmärretty tai tunnistettu, toteaa Ojanen.
Helsingin yliopiston Pacius-palkinto
Helsingin yliopisto jakaa vuosittain Pacius-palkinnon henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt yliopiston musiikkielämää. Palkinto korostaa luovan säveltaiteen pitkää historiallista perinnettä Helsingin yliopistossa sekä sen elävää harjoitusta nykyisinkin olennaisena osana yliopistoyhteisön omaa musiikkielämää. Palkintosumma on 4000 euroa ja palkinnonsaajaa esittää rehtorille Helsingin yliopiston musiikkiseura HYMS. Pacius-palkinto perustettiin vuonna 1991 yliopiston ensimmäisen musiikinopettajan Fredrik Paciuksen muistoksi.
***
Musiikintutkimuslaboratorio (UHMRL) Facebookissa