Helsingin yliopiston päärakennuksen mittava peruskorjaus on tullut päätökseen, ja uusitut tilat avautuivat yliopistolaisille uuden lukuvuoden alkajaisiksi. Suojeltu arvorakennus kätkee sisäänsä nykyaikaiset opetus- ja opiskelutilat, toimistotiloja, lukuisia tapahtumatiloja, museon sekä kaksi ravintolaa ja kahvilan.
Peruskorjaus toteutettiin vuosina 2019–2023 kahdessa osassa: ensin remontoitiin vuonna 1832 valmistunut, arkkitehti C. L. Engelin suunnittelema, Senaatintorin puoleinen rakennusosa vuosina 2019–2021. Sen jälkeen työmaa siirtyi Fabianinkadun puolelle, J. S. Sirénin suunnittelemaan, vuonna 1937 valmistuneeseen rakennusosaan. Edellisen kerran rakennus oli peruskorjattu 1990-luvulla.
Kiinteistöjohtaja Jaana Ihalainen on tyytyväinen korjauksen vaiheisiin ja lopputulokseen:
– Saavutimme isot tavoitteet, jotka hankkeelle oli asetettu. Kun ottaa huomioon hankkeen ajankohtaan osuneet kriisit, epävakaat olot ja hintojen nousun, onnistuimme todella hyvin, Ihalainen summaa ja lähettää kiitoksensa kaikille hankkeen toimijoille.
Peruskorjaushanke toteutettiin allianssiurakkana, jonka osapuolia olivat Helsingin yliopiston rahastot, YIT Suomi Oy sekä Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy. Pääurakoitsijana toimi YIT.
Tilojen esteettömyyttä parannettiin
Peruskorjauksessa kiinnitettiin erityistä huomiota tilojen saavutettavuuteen ja sisäilmaolosuhteisiin sekä turvallisuuden parantamiseen.
Kampusarkkitehti Ulla Sepän mukaan suurin parannus rakennuksen käytettävyydelle oli esteettömyyden parantaminen. Uudelle puolelle tehtiin kokonaan uusi, esteettömyysvaatimukset täyttävä hissi, jolla pääsee talon viidenteen kerrokseen asti. Myös Senaatintorin puoleiseen rakennusosaan, joka aiemmin oli kokonaan vailla hissiä, tehtiin hissi korjauksen ensimmäisessä vaiheessa.
– Lisäsimme myös porrasnostimia useisiin tiloihin ja uusimme opetustilojen ovia, niin että niiden oviaukot ja kynnykset ovat aiempaa esteettömämpiä. Opetus- ja kokoontumistiloihin, joissa on äänentoisto, asensimme kuulolaitteen käyttäjiä palvelevat induktiosilmukat, Seppä kertoo.
Opiskelu- ja opetustilat päivitettiin tähän päivään
Päärakennuksen opetustilat on uudistettu vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden opetuksen ja oppimisen tarpeita. Opetustiloja on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä yliopistolaisten kanssa.
Uudenlaista opetustilakokonaisuutta edustaa Fabianinkadun puolen kolmannen kerroksen Oppimistori Studium – tila, joka on aiemmin toiminut kirjastona ja yliopistomuseon näyttelytilana.
– Kyseessä on opetustilakokonaisuus, jossa yhteisestä keskustilasta voidaan jakautua pienempiin ryhmätiloihin saman tilaisuuden aikana, Seppä kertoo.
Myös AV-tekniikka on uudistettu, ja tiloissa on huomioitu etäyhteyksiä tarvitsevat tilaisuudet. Lisäksi sähköpistokkeita on lisätty paitsi opetussaleihin, myös suuren luentosalin penkkeihin.
Opiskelijat ovat saaneet rakennukseen lisää itseopiskelu- ja ryhmätyötiloja sekä uudistetun tapahtumatorin ensimmäiseen kerrokseen.
Palveluita ja elämyksiä
Yksi merkittävimmistä uudistuksista päärakennuksessa on eteläisen sisäpihan kattaminen. Katettu piha, Agora, yhdistää nyt rakennuksen kaksi puolta, ja sinne on niin ikään esteetön käynti.
– Katetun sisäpihan toteuttaminen oli teknisesti haastavaa, mutta olen tyytyväinen, että se saatiin tehtyä. Agorasta saimme viihtyisän oleskelualueen, joka toimii myös ravintolan ja kahvilan jatkeena. Uskon että siitä tulee yksi yliopistolaisten suosikkipaikoista päärakennuksella, Ihalainen sanoo.
Entinen yliopistomuseo, nykyinen Tiedemuseo Liekki, avautuu kävijöille 10. lokakuuta 2023. Kiinteistöjohtaja Ihalainen pitää peruskorjaushankkeen yhtenä suurena onnistumisena sitä, että uudistuvalle museolle löydettiin sopiva paikka rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta, ja että museotoiminnan vaatimat erityisolosuhteet saatiin toteutettua.
Myös museonjohtaja Miia-Leena Tiili on tyytyväinen tiedemuseon tiloihin.
– Museon tarpeet ja toiminnan erityispiirteet huomioitiin hankkeessa poikkeuksellisen hyvin. Katutason sijainti houkuttelee kurkistamaan näyttelyihin. Erityisen iloisia olemme vaihtuville teemanäyttelyille varatusta tilasta, jonne syksyn ja talven aikana rakentuu uutta nähtävää.
Toimitilajohtaja Marita Rovamo toivoo, että päärakennuksen tiloille saadaan hyvä käyttöaste, ja ne palvelevat kaikkea toimintaa. Helsingin yliopisto vuokraa tiloja lyhytaikaiseen käyttöön yrityksille, tiedeyhteisöille, julkisille ja yleishyödyllisille yhteisöille sekä yhdistyksille ja kansalaisjärjestöille.
– Nyt kun tilat on uusittu, uskon että ne vetävät puoleensa entistä enemmän muutakin toimintaa. Konferenssit, konsertit ja muut tapahtumat ovat erittäin tervetulleita päärakennukseen. Päärakennuksessa voi samaan aikaan ihailla historiallista rakennusta ja nauttia nykyaikaisesta teknologiasta ja palveluista, Rovamo toteaa.