Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinto lajintuntemuksen oppimisympäristö Pinkalle

Monipuolinen ja helppokäyttöinen Pinkka lisää lajitietoisuutta. Oppimisympäristöä käytetään laajasti sekä opiskelu-, koulutus- että harrastetarkoituksiin.

Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinto 2024 on myönnetty lajintuntemuksen oppimisympäristö Pinkalle.

Pinkka on Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa kehitetty verkko-oppimisympäristö, jonka tavoitteena on lajiosaamisen laaja-alainen kehittäminen, tieteellisten tutkimusaineistojen laadun parantaminen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvän tietoisuuden lisääminen. 

Pinkka hyödyntää Suomen Lajitietokeskuksen avoimia tietokantoja, joista voidaan koostaa eri käyttäjäryhmien tarpeisiin räätälöityjä kokonaisuuksia. Kahden vuosikymmenen ajan rakennetut Pinkat voi jakaa kolmeen pääryhmään: yliopisto-opiskelijoille, -opettajille ja tutkijoille suunnattuihin pinkkoihin, koululaisille ja luontoharrastajille suunnattuihin pinkkoihin sekä biodiversiteettialan täydennyskoulutusta tukeviin pinkkoihin. 

Pinkan käyttäjämäärät ovat vaikuttavat, sillä kuukausittain sillä on keskimäärin yli 3 000 käyttäjää. Kevätlukukaudella käyttäjiä on parhaimmillaan jopa 6 000–7 000 päivässä.

Pinkka on myös edustava esimerkki bio- ja ympäristötutkimuksen tutkimustuloksia laajalle yleisölle esittelevästä tietokirjallisuudesta. Pinkassa on sisältöjä suomeksi ja ruotsiksi sekä jonkin verran myös englanniksi. Pinkan aineistot soveltuvat laajalle käyttäjäkunnalle ja se on oivaltavasti jäsennelty.

Pinkan nimi viittaa herbaarionipuiksi koottuihin fyysisiin kasvinäytteisiin, joihin kasvilajintuntemuksen opiskelu aiemmin perustui. 

Helppokäyttöinen Pinkka linkittyy muihin palveluihin

Professori Jouko Rikkinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ja bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta muistuttaa, että korkeakouluopiskelijoiden lisäksi Pinkka toimii esimerkiksi peruskouluissa, keskiasteen oppilaitoksissa ja eri lajiryhmistä kiinnostuneiden luontoharrastajien tukena. 

– Pinkka avautuu nopeasti sekä tietokoneelle, tabletille että kännykkään, joten sitä voi helposti käyttää monenlaisen luonnossa tapahtuvan lajioppimisen ja harrastuksen tukena. Pinkkaa varten laaditut tekstit ja sinne syötetyt kuvat siirtyvät automaattisesti myös Lajitietokeskuksen muiden palveluiden käyttöön. Myös kätevä Retkikasvio-sovellus hakee kuvat suoraan Pinkasta.

Helsingin avoimen tieteen palkinnon voittajan valinnut raati arvosti Pinkan pedagogisia ansioita ja monikäyttöisyyttä, sillä Pinkka toimii hienosti sekä opettajan pedagogisena aineistona että itseopiskelun tai oman luontoharrastuksen tukena. Pinkka ylläpitää ja lisää lajitietoisuutta, mitä raati piti tällä luontokadon aikakaudella erityisen tärkeänä.

Erikoismaininnat kolmelle muulle

Runsaasta korkeatasoisten ehdotusten joukosta Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkintoraati halusi lisäksi nostaa esille seuraavat innovatiiviset avoimet oppimateriaalit:

  • Plastiikkaope: professori Virve Koljosen Instagram-tili, jossa lyhyiden videoiden avulla kuvataan oikeita toimintatapoja kirurgiassa ja plastiikkakirurgiassa
  • Kielibuusti: tieto- ja opetusmateriaalipankki tukee suomen ja ruotsin oppimista työelämässä ja arjessa. Hanke on viiden pääkaupunkiseudun korkeakoulun yhteinen, ja Helsingin yliopisto on toinen koordinoijista.
  • Paikkatiedon ja geomedian oppimateriaaleja eri kouluasteille -sivusto on yliopistonlehtori Petteri Muukkosen, hänen opiskelijoidensa sekä tutkijoiden yhteistyönä toteuttama oppimateriaalikokonaisuus.  
Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinto

Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinto jaetaan vuosittain tunnustukseksi merkittävästä avoimen tieteen edistämisestä. Tämän vuoden palkinnon tavoitteena oli nostaa esiin Helsingin yliopistossa tuotettujen laadukkaiden, innovatiivisten ja laajasti käytettyjen avoimien oppimateriaalien tekijöitä sekä oppimateriaalien avaamista tukevia työyhteisöjä. 

Palkintoehdotuksia pyydettiin syys-lokakuussa kaikilta yliopistolaisilta. Palkinnon saajaksi sai ehdottaa henkilöä, ryhmää tai hanketta. Ehdotuksia tuli runsaasti.

Vuoden 2024 palkintoraatiin kuuluivat ylikirjastonhoitaja Minna Niemi-Grundström Helsingin yliopiston kirjastosta, väitöskirjatutkija Sini Davies kasvatustieteellisestä tiedekunnasta, koordinaattori Harri Kettunen Tieteen termipankista, tutkija Karolina Lukasik Kaupunkirotat-tutkimushankkeesta, tohtorikoulutuksen asiantuntija Mikko Mäntyniemi Yliopistopalveluista sekä yliopistonlehtori Rami Ratvio kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.