Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinnon on tänä vuonna saanut Hyytiälän metsäaseman datan avoimuuden ryhmä eli tutkijatohtori Allan Souza, tutkimusteknikko Silja Vuorenmaa, tutkimuskoordinaattori Pekka Kaitaniemi ja projektisuunnittelija Tanja Lindholm.
Palkinto myönnettiin ansioista Hyytiälän metsäasemalla tuotetun tutkimusdatan uudelleen käytön mahdollistamiseksi. Metsäasemalla on yli sadan vuoden aikana tehty tutkimusta ja kerätty tutkimusaineistoa, josta osa on nyt saatettu käytettäväksi. Time-series (1909-2024) of forestry measurements and management practices in Hyytiälä Forest Station, Finland on käytettävissä
Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinto jaetaan vuosittain tunnustukseksi merkittävästä avoimen tieteen edistämisestä. Tänä vuonna palkinnolla haluttiin nostaa esiin aiemmin syntyneen aineiston uudelleenkäyttöä tutkimuksessa.
Palkintoraati totesi, että nyt julkaistu aineisto on arvokasta sinällään jatkokäytettäväksi. Lisäksi raati halusi korostaa sitä, että kyseisen tutkimusaineiston kokoamiseen ovat osallistuneet vuosien aikana lukuisat opiskelijat ja tutkijat, ja palkinto on myös kiitos yhteisöllisestä työstä. Palkittava työ kuvastaa myös monipuolista, aikaa vievää, vaativaa ja moniammatillista osaamista ja työtä, joka on tarpeen, kun aineistoa avataan jälkikäteen.
Avoimen tieteen palkintoraati totesi myös, että palkintoehdotukset olivat tänäkin vuonna laadukkaita. Ehdotuksissa tuotiin monipuolisesti esiin vuoden teemaan liittyviä näkökohtia. Näistä mainittakoon aiemmin toiseen tarkoitukseen kootun datan käyttö uuteen tarkoitukseen, aineistojen parempi hyödyntäminen uusien innovaatioiden avulla, datan kokoaminen eri lähteistä yhdeksi kokonaisuudeksi, tietokannaksi tai kartastoksi.
Erikoismaininnat kahdelle väitöskirjatutkijalle
Ehdotuksissa tuotiin esille myös tutkimusaineistojen käyttö toisenlaisissa tutkimuskysymyksissä ja toisilla tieteenaloilla. Tämän vuoksi palkintoraati päätti myöntää myös kaksi erikoismainintaa.
Arkeologian väitöskirjatutkija Nikolai Paukkonen - Konenäköön perustuva menetelmä, jolla voidaan automaattisesti tunnistaa ja luokitella arkeologisista poistolöydöistä otettuja valokuvia. Ratkaisu mahdollistaa massalöytöaineiston paremman hyödyntämisen ja yhdistää modernit digitaalisen ihmistieteen menetelmät perinteiseen aineistolähtöiseen arkeologiaan.
Neurotieteen väitöskirjatutkija Nour Assaf – Neuronal Atlas: avointen sekvensointidatasettien kokoaminen harmonisoiduksi kokonaisuudeksi mahdollistaen näin datasettien uudelleenkäytön mm. menetelmien vertailulle ja toistettaville analyyseille, mikä tekee siitä arvokkaan resurssin opetus- ja tutkimustarkoituksiin.