Voiko yhteiskunnallinen yrittäjyys auttaa turvaamaan kylien peruspalvelut? Entä paranisiko maatalouden ravinnekierto, jos eläin- ja kasvitilat kytkettäisiin nykyistä tiiviimmin toisiinsa? Muun muassa tällaisia kysymyksiä tarkastelee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.
Pandemian seurauksena pinnalla on myös tietotyön monipaikkaistuminen, ja mökkiläisten asema kunnissa kiinnostaa.
– Olemme tehneet pitkään tutkimus- ja kehitystyötä liittyen vapaa-ajan asukkaisiin ja heidän intresseihinsä, kertoo instituutin johtaja Sami Kurki.
Seinäjoella ja Mikkelissä sijaitsevan Ruralian rooli maaseudun kehittämisessä on merkittävä. Instituutti tuottaa itse tietoa ja lisäksi kokoaa paikallisten toimijoiden tarpeisiin tutkimustuloksia Helsingin yliopiston pääkampuksilta.
Etelä-Pohjanmaan kannalta erityisen tärkeä on instituutin linkki maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Alan parhaat tutkimusverkostot ovat hyödyllisiä, kun kestävyysmurros myllää ravinnon tuotantoa uusiksi.
– Tämän alueen strategian ykkösasia on ruoka, Kurki kertoo.
Vahvat siteet yrityksiin ja kuntiin tekevät Ruraliasta ekosysteemiajattelun edelläkävijän
Tiivis vuorovaikutus paikallisen elinkeinoelämän, kuntien ja kyläseurojen sekä maakuntaliittojen ja ministeriöiden kanssa on instituutin ytimessä. Vuodessa Ruralia toteuttaa Seinäjoella ja Mikkelissä noin 60 projektia, joissa on mukana 300–400 kumppania.
Kurki vertaa yhteiskehittämistä nyyttikesteihin: kukin osallistuja tuo omat tietonsa pöytään, ja niistä ryhdytään sommittelemaan ratkaisuja.
– Sieltä tulevat yleensä ne parhaat tutkimusideat, jotka ovat myös akateemisesti kiinnostavia.
Hyödyllisiä havaintoja nousee yhtä lailla instituutin neuvottelukunnista, joihin kuuluu kaupunkien, elinkeinoelämän ja erilaisten kehittämisorganisaatioiden edustajia. Ruralialla on lisäksi kummassakin toimipisteessään kaksi vastuullisen tutkijan tehtävää, joita kunnat ja yritykset osaksi rahoittavat.
Voikin sanoa, että instituutti on edelläkävijä viime vuosina tutuksi tulleessa ekosysteemiajattelussa.
Instituutti tuo Etelä-Pohjanmaalle kansainvälistä rahoitusta ja verkostoja
Ruralia on myös toiminut 1990-luvulta lähtien alueellisten EU-hankkeiden veturina, ja sen rooli rahoituksen kotiuttamisessa Seinäjoen seudulle on iso. Yhteisiä hakemuksia tehdään esimerkiksi Horisontti Eurooppa- ja Interreg-ohjelmiin. Tulevaisuuden näkymät ovat lupaavat, sillä EU:n agendalla ovat nyt kestävyysmurros, digitalisaatio ja paikkapohjaiset ratkaisut, Kurki kertoo.
– Ruralia pystyy osallistumaan kansainvälisiin hankkeisiin, joihin kytketään paikallisia toimijoita mukaan.
Lisäksi instituutilla on ollut vuodesta 2011 lähtien kansainvälinen ohjelma väitelleille tutkijoille, jotka voivat tulla kuukauden vierailulle joko Seinäjoelle tai Mikkeliin. Kurjen mukaan hakuinto ohjelmaan on ollut todella hyvä.
- Olemme rakentaneet pitkäaikaisia yhteistyösuhteita kaikkiin Euroopan maihin.
Hyytiälän metsäasema kerää dataa maailman ilmastotutkijoiden tarpeisiin
Ruralia-instituutti on vain yksi esimerkki Helsingin yliopiston toiminnasta eri puolilla Suomea. Yliopisto on vahvasti läsnä paitsi Seinäjoen ja Mikkelin niin myös Lahden yliopistokeskuksessa. Tutkimusasemia löytyy seitsemän kappaletta: pohjoisin Kilpisjärveltä ja eteläisin Hangosta.
Yksi tunnetuimmista on Hyytiälän metsäasema, joka sijaitsee Juupajoella. Se tiedetään ympäri maailmaa uraauurtavasta pienhiukkastutkimuksestaan ja vuonna 1995 alkaneista SMEAR II -mittaussarjoistaan, jotka mahdollistavat ekosysteemien ja ilmakehän vuorovaikutuksen tarkastelun pitkäjänteisesti.
– Kyllähän tämä on varmasti ilmastotutkijoiden kuuluisimpia paikkoja, toteaa metsäaseman johtaja Antti Uotila.
Hyytiälän data on avointa, ja sitä hyödyntävät tieteentekijät eri puolilla maailmaa. Lisäksi metsäasema järjestää kansainvälisiä tutkijakokouksia, joissa vieraat pääsevät paitsi tutustumaan mittauksiin myös saunomaan, uimaan ja retkeilemään.
- Merkittäviä kokouksia on ollut ennen korona-aikaa kymmenkunta vuodessa, Uotila laskeskelee.
Pian valmistuva Living Lab tähtää kansainväliseksi puurakentamisen malliesimerkiksi
Yli satavuotias Hyytiälä tunnetaan kenttäkursseistaan, jotka tuovat kesäisin metsätieteen kandidaatteja Juupajoelle. Asema tekee myös ilmaston, metsien, järvien ja soiden tutkimusta suurelle yleisölle tutuksi. Esimerkiksi koululaiset pääsevät vierailemaan metsäasemalla.
– Juupajoen perus- ja esiopetuksen kanssa on jatkuva tiedekasvatustoiminta käynnissä, kertoo tutkimuskoordinaattori Pauliina Schiestl-Aalto.
Pian edessä on uusi aluevaltaus: Hyytiälään nousee syksyllä 2022 Living Lab, puurakentamisen tarpeisiin suunniteltu tutkimusalusta. ”Elävä laboratorio” koostuu neljästä majoitus- ja opetusrakennuksesta, joista voidaan kerätä tietoa materiaaleista, sisäilmasta ja asumisen viihtyvyydestä.
– Se monipuolistaa tutkimuspalettiamme, Uotila kertoo.
Living Lab avaa Hyytiälälle uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön esimerkiksi elinkeinoelämän kanssa. Se vahvistaa myös metsäaseman siteitä kansainvälisiin verkostoihin, sillä laboratoriosta kertyvää tietoa on tarkoitus jakaa Oregonin yliopiston ja slovenialaisen tutkimuslaitoksen kanssa. Pian Hyytiälä saatetaankin tuntea maailmalla paitsi metsä- ja ilmastodatastaan niin myös kestävistä puurakennuksistaan.
Monipuolista tutkimusta Kilpisjärveltä Hankoon
- Helsingin yliopisto on mukana kolmessa yliopistokeskuksessa: Seinäjoella, Mikkelissä ja Lahdessa.
- Lahdessa sijaitsee osa yliopiston Ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelmasta, joka tarkastelee ilmastonmuutosta, arktisia alueita, Itämerta ja kaupunkiekosysteemejä. Lahden kampus tekee paljon yritysyhteistyötä, ja kaupungissa toimii myös yliopiston erikoisvarusteltu levälaboratorio.
- Seinäjoella ja Mikkelissä sijaitseva Ruralia-instituutti tutkii ruokaketjuja, luonnonvaroja ja paikalliskehitystä. Keskiössä ovat maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutus, yrittäjyys sekä innovointi yhdessä kumppanien kanssa. Instituutissa työskentelee noin 50 henkilöä.
- Lisäksi Helsingin yliopistolla on Suomessa seitsemän tutkimusasemaa: Kilpisjärven biologinen asema, Inarissa sijaitseva Muddusjärven tutkimusasema, Sallaan sijoittunut Värriön tutkimusasema, juupajokelainen Hyytiälän metsäasema, Hämeenlinnassa toimiva Lammin biologinen asema, helsinkiläinen Viikin tutkimustila ja Hangossa sijaitseva Tvärminnen eläintieteellinen asema.