Muuttunut kansainvälinen tilanne on vaatinut entistä tarkempaa seurantaa ja reagointia tutkimusturvallisuuteen liittyen. Viimeisten kuukausien aikana Helsingin yliopistossa onkin kiinnitetty yhä enemmän huomiota aiheeseen ja tehty asioita tutkimusturvallisuuden parantamiseksi.
Tärkeä aihe nousi esiin myös Ylen uutisessa 11.3., missä kerrottiin, että suomalaiset yliopistot ovat tehneet yhteistyötä kiinalaisen BGI Groupin kanssa. Uutisen mukaan sen tytäryhtiö BGI Tech Solutions on nimetty Yhdysvalloissa kansallista turvallisuutta vaarantavien toimijoiden listalle. Myös Helsingin yliopisto on käyttänyt BGI Groupin palveluita.
Yhteistyö BGI Groupin kanssa tauolle
Helsingin yliopiston yksittäiset tutkimusryhmät ovat ostaneet geenianalyysejä BGI Groupilta.
– Olemme noudattaneet yhteistyössä hyvää tieteellistä käytäntöä ja huolehtineet, että asianmukaiset tutkimusluvat on haettu ja myönnetty. Tutkimusluvissa on otettu huomioon myös tutkimuseettiset näkökohdat, tutkimuksesta vastaava Helsingin yliopiston vararehtori Anne Portaankorva kertoo.
BGI Groupilta ostetut palvelut ovat viime vuosina liittyneet lähes yksinomaan kasvi- ja koe-eläintutkimuksiin. Tämänhetkisen tietomme mukaan ihmisperäisten näytteiden tutkimuksia ei ole tilattu vuoden 2023 jälkeen.
Yksittäiset tutkijat tai tutkimusryhmät ovat voineet lähettää analysoitavaksi pieniä määriä myös ihmisperäisiä näyteitä. Näihin tutkimuksiin on aina painava syy, kuten se, että etsitään muun muassa syitä vakaviin sairauksiin, jotta uusia hoitoja on mahdollista kehittää. Ihmisperäisten näytteiden tutkimiseen on aina lupa tutkittavalta henkilöltä.
– Yliopistossa noudatetaan Suomen ja EU:n viranomaisten säädöksiä ja ohjeistuksia niin palveluiden hankinnoissa kuin tutkimusaineistojen käsittelyssä. Tiedossamme ei ole ollut perusteita kieltää tutkimusryhmiä ostamasta palveluita BGI:ltä. Uusien tietojen valossa olemme nyt päättäneet laittaa hankinnat BGI Groupista tauolle, kunnes tilanne on selvitetty perusteellisesti, vararehtori Anne Portaankorva sanoo.
Jokaisen ulkomaisia palveluita hankkivan tutkimusryhmän tulee luonnollisesti varmistaa oman toimintansa vastuullisuus. Koska palveluntarjoajia on paljon, yksittäisen tutkijan on vaikea arvioida yksittäisen palveluntarjoajan luotettavuutta. Geenitutkimusta voidaan tehdä myös suomalaisten palveluntarjoajien kanssa, mutta haasteena on kapasiteetti. Myös tuotantokustannukset ovat Suomessa selvästi kalliimpia.
– Käymme myös keskustelun Suojelupoliisin kanssa liittyen aiheeseen ja heidän maaliskuussa 2025 julkaisemaan kansallisen turvallisuuden katsaukseensa, Anne Portaankorva jatkaa.
Uniikki riskien arvioinnin työkalu tutkijoiden käyttöön
Yliopisto on asteittain vahvistanut kansainvälisen toiminnan turvallisuuteen liittyviä palveluita. Yliopistossa on kehitetty ainutlaatuinen kansainvälisen toiminnan riskien arvioinnin verkkopohjainen työkalu. Sitä on pilotoitu vuonna 2024 ja esitelty laajasti kansainvälisesti ja Suomessa. Työkalu on otettu käyttöön maaliskuun alussa, ja sitä suositellaan erityisesti kriittisille tutkimusaloille, mm. biotekniseen tutkimukseen.
– Harkitsemme vakavasti työkalun ottamista pakolliseksi osaksi ennen tutkimushankkeen käynnistämistä. Näin vastataan myös rahoittajien tuleviin vaatimuksiin huomioida kansainvälinen turvallisuus, toteaa vararehtori Anne Portaankorva.
Vararehtori Anne Portaankorva on ollut myös Unifin edustajana mukana luomassa vastuullisen kansainvälisyyden suosituksia. Työryhmän tulokset julkaistiin tiistaina 11.3.2025.