Euroopan komissio julkaisi 16. heinäkuuta ehdotuksensa EU:n uudeksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034. Ehdotuksessa esitetään, että tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Euroopan rahoitus lähes kaksinkertaistetaan 175 miljardiin euroon. Myös opiskelijavaihtoa ja kansainvälistä koulutusyhteistyötä tukevan Erasmus+-ohjelman budjettia esitetään kasvatettavaksi 50 prosentilla.
– Komission esitys osoittaa vahvaa poliittista tahtoa investoida osaamiseen ja tietoon – juuri niihin tekijöihin, joista Euroopan tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu, toteaa Helsingin yliopiston vararehtori Jouni Hirvonen.
Rahoituksen oikea kohdentaminen on tärkeää
Ehdotettu uusi EU:n rahoituskehys olisi kooltaan merkittävästi nykyistä suurempi. Kaikki jäsenmaat eivät kuitenkaan tue kehyksen kasvattamista, ja osa on jo ilmaissut vastustuksensa. Kuitenkin vielä tärkeämpää kuin rahoituksen kokonaismäärä on sen kohdentaminen.
– EU:n investointien on kohdistuttava toimintaan, jolla on todistettua taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimus ja innovaatiot ovat tästä selkeä esimerkki, kuten edellisen tutkimusohjelman loppuarviointi osoittaa: jokainen ohjelmaan sijoitettu euro tuottaa viiden euron hyödyn vuoteen 2040 mennessä ja kasvattaa EU:n bruttokansantuotetta lähes 16 miljardilla eurolla vuosittain, Hirvonen sanoo.
Komission ehdotus Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoituksen lähes kaksinkertaistamisesta on tärkeä askel oikeaan suuntaan.
– Se vastaa ohjelmaa pitkään vaivanneeseen alibudjetointiin. Tällä hetkellä vain noin 30 prosenttia korkeatasoisiksi arvioiduista hakemuksista saa rahoitusta, mikä tarkoittaa, että merkittävä osa Euroopan tutkimus- ja innovaatiopotentiaalista jää hyödyntämättä.
Tutkimusohjelman tieteellinen laatu on turvattava
Vaikka komission esitys EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen merkittävästä kasvattamisesta on erittäin myönteinen, Horisontti Euroopan ja uuden kilpailukykyrahaston (European Competitiveness Fund) välinen työnjako vaatii vielä paljon tarkennuksia tulevissa lakiesityksissä.
Helsingin yliopisto painottaa, että Horisontti Euroopan on säilyttävä tieteellisesti autonomisena. Kilpailukykyrahaston poliittinen ohjaus ei saa ohjata sen tavoitteita tai sisältöä.
– Puiteohjelman on perustuttava tieteelliseen erinomaisuuteen ja tutkijalähtöisiin valintoihin. Tiedettä ei voi ohjata ylhäältä käsin poliittisin perustein, vararehtori Hirvonen muistuttaa.
Puiteohjelman säilyminen omana, itsenäisenä kokonaisuutenaan oli Helsingin yliopistolle ja koko tutkimusyhteisölle keskeinen tavoite.
– Teimme tämän eteen hartiavoimin töitä, ja on ilahduttavaa, että komissio kuunteli huolemme ja tiedeyhteisön viestin, Hirvonen sanoo.
Puiteohjelman nykyisistä tavoitteista puuttuu viittaus tieteelliseen erinomaisuuteen. Tämä on puute, joka on korjattava lakitekstissä. Ilman selkeää sitoutumista tieteen laatuun ja itsenäisyyteen EU:n asema tieteen ja innovaation globaalina suunnannäyttäjänä on vaarassa.
Suomen on varmistettava panostukset tutkimukseen ja innovointiin EU-neuvotteluissa
Rahoituskehyksen lopullinen koko ja Horisontti Eurooppa- sekä Erasmus+ -ohjelmien osuus voivat vielä muuttua, sillä päätös vaatii jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin hyväksynnän pitkien neuvottelujen jälkeen. Tavoitteena on saavuttaa sopu vuoden 2027 loppuun mennessä.
Suomi on linjannut, että tutkimus ja innovaatiot kuuluvat EU-vaikuttamisen kärkiprioriteetteihin. Nyt on tärkeää varmistaa, että tämä linja pitää myös käytännössä ja komission ehdottamat investoinnit osaamiseen ja tutkimukseen todella toteutuvat.
– Suomen on puolustettava komission esittämää rahoitustasoa neuvotteluissa määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Edellisellä ohjelmakaudella Horisontti-ohjelman rahoitusta leikattiin noin 25 prosenttia alkuperäisestä ehdotuksesta. Tätä virhettä ei saa toistaa, vararehtori Jouni Hirvonen painottaa.