Helsingin yliopisto auttaa tutkijoita viestimään päättäjille

Kun tutkimustulokset kootaan yleistajuisiksi ja helppolukuisiksi paketeiksi, niitä on entistä helpompi hyödyntää yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Helsingin yliopisto on lanseerannut hiljattain tutkijoille uusia tiedevälittämisen työkaluja, joilla he voivat tuoda työnsä tuloksia päättäjien ulottuville. Ideana on varmistaa, että eri tieteenalojen tutkimus hyödyttää koko yhteiskuntaa mahdollisimman tehokkaasti.

– Päättäjät ovat kiireisiä eivätkä ehdi etsiä tietoa pitkistä tieteellisistä artikkeleista. Siksi tiedeyhteisön on oltava itse aktiivinen. Uusilla työkaluilla tahdomme tehdä yleistajuisen viestinnän tutkijoille mahdollisimman helpoksi. Uskomme, että tästä on iloa niin Suomessa kuin EU:ssakin työskenteleville päättäjille, kertoo Helsingin yliopiston vaikuttamistyön yhteyspäällikkö Tanja Remes.

Yliopisto on esimerkiksi laatinut tutkijoille ohjeet ja valmiin taittopohjan politiikkasuositusten kirjoittamista varten. Politiikkasuositukset ovat lyhyitä ja yleistajuisia tiivistelmiä, joita poliitikot, avustajat ja virkahenkilöt voivat hyödyntää työssään.

– Suositusten on tärkeää olla nopeasti silmäiltävissä. Lisäksi oikea ajoitus on tärkeää – tietoa tarvitaan silloin kun päätöksenteon valmistelu alkaa. Toivomme, että valmis sapluuna innostaa yhä useampia tutkijoita kokomaan johtopäätöksensä selkeäksi paketiksi. Valmiit politiikkasuositukset löytyvät jatkossa yliopiston verkkosivuilta, Remes kertoo.

Vaikuttavuuden lisäämiseen on monia polkuja

Toinen uusi avaus on viime vuonna julkaistu tutkimuksen vaikuttavuuteen sukeltava verkkokurssi. Kurssilla tieteentekijät pääsevät pohtimaan esimerkiksi sitä, miten heidän oma tutkimuksensa voi vaikuttaa yhteiskuntaan. Tarjolla on myös käytännön vinkkejä asian edistämiseen.

– Jokainen tutkija voi edistää yhteiskunnallista vuorovaikutusta itselleen parhaiten sopivilla tavoilla. Yksi saattaa viestiä tutkimustuloksista sosiaalisessa mediassa, toinen taas yhdistää voimat elinkeinoelämän tai julkisen sektorin kanssa. Tutkijan työ on myös itsessään aina yhteiskunnallisesti vaikuttavaa, koska se vie tiedettä eteenpäin, Remes muistuttaa.

Verkkokurssi sopii erityisen hyvin uransa alkuvaiheessa oleville tieteentekijöille, mutta myös kokeneet tutkijat voivat saada siitä hyödyllisiä vinkkejä. Sen voi suorittaa joko suomeksi tai englanniksi, ja siihen menee aikaa noin 3–6 tuntia.

– Tarve näille uusille työkaluille nousee myös yliopiston strategiasta, jossa tiedon jakaminen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat keskeisessä roolissa. Toivomme, että tutkittua tietoa käytettäisiin päätöksenteon pohjana entistä enemmän, Remes sanoo.

Vuoropuhelu auttaa ongelmien ratkomisessa

Helsingin yliopisto tarjoaa tutkijoille monia muitakin apuvälineitä vaikuttavuuden edistämiseen. Tutkijat voivat esimerkiksi pyytää yliopiston tiimiä järjestämään kampuksellaan tiedevälittämisen koulutuksen.

Lisäksi tutkijoita kannustetaan laatimaan vuorovaikutussuunnitelma ja hyödyntämään Suomalaisen Tiedeakatemian materiaaleja tutkimustiedon välittämisessä päätöksentekoon. Tarjolla on myös tukea eduskunnan valiokuntakuulemisiin.

– Tahdomme auttaa tutkijoita välittämään tietoa päätöksentekijöille aktiivisesti. Näin kartutetaan ymmärrystä siitä, miksi tiede on yhteiskunnalle tärkeää. Tutkijoiden ja päättäjien vuoropuhelu on avainasemassa, kun tahdomme edistää vihreää siirtymää, tukea suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia tai vahvistaa demokratiaa, Remes kiteyttää.