Helsingin yliopistossa tehtävä ekologian alan tutkimus on noussut vuoden 2023 sijalta 20 sijalle 12 maailmassa tieteenalakohtaisessa Shanghai-rankingissa vuonna 2024. Helsingin yliopisto on ekologian alalla sekä Suomen että Pohjoismaiden paras yliopisto ja Euroopan viidenneksi paras. Rankingien tieteenalaluokitukset perustuvat kansainvälisten tieteellisten julkaisujen luokituksiin.
Tieteenalana ekologiaa tutkitaan hyvin laajasti Helsingin yliopistossa monista eri kulmista. Ekologista tutkimusta tehdään erityisesti bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa, jossa on useita alan professuureja. Alan tutkimusta tehdään myös muun muassa maatalous-metsätieteellisessä ja matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa sekä elämäntieteiden instituutissa HiLIFE:ssa ja kestävyystieteen instituutissa Helsuksessa – kaiken kaikkiaan 13:ssa Helsingin yliopiston eri yksikössä. Tämän takia ekologinen tutkimus on ollut keskeinen aihe myös useissa Suomen Akatemian rahoittamissa profilointihankkeissa Helsingin yliopistossa.
Mitkä taustatekijät ovat siivittäneet yliopiston ekologisen tutkimuksen huippumenestykseen?
Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tutkimuksen varadekaanin Craig Primmerin mukaan yksi selkeä syy on alan tieteellisten julkaisujen määrän huomattava kasvu: vuosina 2016–2019 julkaisujen määrä vuodessa oli noin 298, kun taas vuosina 2020–2023 ekologia-aiheisten julkaisujen määrä oli noussut noin 421:een vuodessa.
Professori Anna-Liisa Laineen mukaan bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa on pitkä ekologisen tutkimuksen traditio, jonka varaan on ollut hyvä rakentaa uutta tutkimusta.
– Suomessa on kerätty pitkäaikaisaineistoja, jotka ovat osoittautuneet korvaamattomiksi kun tutkitaan luonnon muutoksia ihmisen toiminnan seurauksena. Meillä on myös vahvaa koulutusta alalla. Tutkimuksellisesti meillä on oltu eturintamassa siinä kuinka uusia menetelmiä kuten geneettisiä työkaluja, ja esimerkiksi kaukokartoitusta, integroidaan osaksi ekologista tutkimusta. Nämä mahdollistavat aivan uudella tavalla ekologisten tutkimuskysymysten selvittämisen, valottaa Laine.
Lisäksi ekologinen tutkimus on saanut merkittäviä rahoituksia vuosien varrella. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat saaneet useamman Euroopan tutkimusneuvoston ERC-tutkimusrahoituksen ekologian ja evoluutiobiologian aloilla sekä Suomen Akatemian rahoittamia huippuyksiköitä ja akatemiaprofessoreita.
– Olemme menestyksekkäästi rekrytoineet kansainvälisiä korkeatasoisia tutkijoita professuureihin, summaa Laine.