Väitöskirjatutkija Inka Palimo selvittää, miten oppilaiden tieto- ja viestintäteknologian käyttö sekä heidän käsityksensä omista digitaalisista taidoistaan ennustavat oppimistuloksia. Palimo on kasvatustieteiden maisteri ja tekee väitöskirjaansa Cognition, Learning, Instruction and Communication (CLIC) -tohtoriohjelmassa. Tutkimus on osa
Palimon väitöskirjatyötä rahoittavat Suomen Akatemia ja opetus- ja kulttuuriministeriön tohtorikoulutuspilotti, ja hän työskentelee Helsingin yliopistolla. Hänet valittiin myös Helsingin yliopiston
Mikä on väitöskirjatutkimuksesi aihe?
- Tutkin, miten erilaiset tieto- ja viestintäteknologian muuttujat ennustavat oppimistuloksia PISA-arvioinnissa Suomessa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa ja Japanissa.
- Tarkastelen erityisesti tieto- ja viestintäteknologian käyttöä tutkimuksellisessa oppimisessa sekä oppilaiden käsityksiä omasta teknologiaan liittyvästä itsevarmuudestaan.
Mikä innoitti sinua tekemään tohtoritutkintoa omalla alallasi?
- Ajatus syntyi alun perin kirjoittaessani kasvatustieteen kandidaatintutkielmaa. Nautin todella prosessista, jossa luin, kirjoitin ja analysoin itseäni kiinnostavaa aihetta. Minua viehätti erityisesti mahdollisuus sekä hankkia että tuottaa uutta tietoa. Kasvatustieteen alalla tutkimusaiheita on valtavasti, ja käyttäytymiseen ja motivaation kehitykseen liittyvät teemat kiinnostavat minua erityisesti.
Millaista merkitystä väitöstutkimuksellasi on laajemmalle yleisölle tai yhteiskunnalle?
- Ensinnäkin Suomen oppimistulokset ovat heikentyneet usean PISA-kierroksen ajan, joten mahdollisia syitä on tärkeää tutkia. Suomi on aiemmin ollut yksi PISA:n huippumaista. Yhteiskunnalle olisi erittäin hyödyllistä löytää ratkaisuja, joiden avulla koulutusjärjestelmämme voisi jälleen saavuttaa korkean tason.
- Toiseksi digitalisaatio etenee nopeasti, ja teknologia on merkittävässä roolissa Suomen arjessa ja toiminnassa. Siksi on tärkeää tarkastella, miten tämä näkyy koulutuksessa ja selvittää, miten lapsille ja nuorille voidaan opettaa vastuullisia digitaalisia taitoja mahdollisimman tehokkailla ja eettisillä tavoilla.
Miten väitöskirjatyösi on sujunut? Mitä väitöskirjan tekeminen sinusta tuntuu?
- Pidän työstäni ja olen erittäin tyytyväinen päätökseeni hakeutua tohtoriopintoihin. Arvostan sitä autonomiaa ja vastuuta, joka minulla on työssäni. Kirjoitan parhaillani ensimmäistä artikkeliani ja toivon voivani lähettää sen pian arvioitavaksi. Artikkelin rakentaminen ja eheän, hyvin jäsennellyn kokonaisuuden luominen on haastavaa ja paikoin stressaavaa. Välillä tuntuu, että mitä enemmän luen ja opiskelen, sitä vähemmän oikeastaan tiedän. Ajattelen kuitenkin, että tällaiset tuntemukset kuuluvat prosessiin, ja koska en ole ollut tohtorikoulutuksessa vielä vuottakaan, kaikki on yhä hyvin uutta.
- Suunnittelen tutkimusvierailua Wasedan yliopistoon Tokioon ensi huhtikuussa toista artikkeliani varten. Tutkimukseni sisältää maidenvälisiä vertailuja, ja Japani on yksi tarkasteltavista maista. Yksi vierailun tavoitteista on saada parempi ymmärrys Japanin koulutuspolitiikasta ja digitaalisen teknologian käytöstä opetuksessa. Toivon löytäväni malleja tai keskeisiä havaintoja, jotka voisivat auttaa tieto- ja viestintäteknologian tarkoituksenmukaisessa hyödyntämisessä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi? Missä näet itsesi tohtorintutkinnon suorittamisen jälkeen?
- Toivon löytäväni työtehtävän, jossa voin yhdistää kasvatukseen liittyvät teemat ja tilastollisen työn. Nautin kvantitatiivisesta tutkimuksesta, ja näen sen osana tulevaa työskentelyäni. Olen myös kiinnostunut opetussuunnitelmatyöstä ja koulutuspolitiikan kehittämisestä.
Mitä neuvoja antaisit jollekulle, joka on vasta aloittelemassa matkaansa kohti tohtorintutkintoa?
- Takaiskut ovat väistämättömiä. Ne eivät kuitenkaan ole epäonnistumisen merkkejä, vaan kehittymisen osoituksia.