Änkytys on yksi syy siihen, että farmasian professori Tomi Rantamäki päätyi akateemiselle uralle

”Ajattelin naiivisti, että täytyyhän tämäkin häiriö onnistua jollakin lääkkeellä korjaamaan”, Rantamäki kertoo. Vähittäin hän huomasi, että tiedemaailmassa ketään ei kiinnostanut, änkyttikö hän vai ei. Osaaminen ratkaisi.

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2025.

Änkytys on tahaton kommunikaation häiriö, josta kärsii noin prosentti aikuisista. Syyt änkytykseen ovat monimutkaiset. Perimän ja eri aivoalueiden lisäksi myös ympäristö vaikuttaa sen ilmenemiseen. Änkytys on miehillä kolme–neljä kertaa yleisempää kuin naisilla. 

Änkytys vaihtelee paljon paitsi yksilöllisesti myös tilanteittain: jostain syystä esimerkiksi näytellessä tai laulaessa änkytystä ei käytännössä ilmene. Änkytyksestään avoimia kuuluisuuksia ovat muun muassa näyttelijä Bruce Willis ja muusikko Ed Sheeran.

Ei kiusattu, mutta hävetti

Farmakologian professori änkytys puhkesi tyypilliseen tapaan varhaislapsuudessa. Koulussa hän oppi hyväksi puheen jumien kiertäjäksi. Jumilla tai blokilla tarkoitetaan tilannetta, jossa änkyttäjä ei saa sanottua jotakin haluamaansa sanaa, vaikkapa nimeään tai ammattiaan. Blokki voi kestää kymmeniä sekunteja.

— Olen ollut aina sosiaalinen ja puhelias, eikä minua koulussa koskaan varsinaisesti kiusattu änkytyksen vuoksi. Nuorempana sen kanssa ei silti aina ollut helppo elää, etenkään oman häpeäntunteen vuoksi.

Pahimmillaan änkyttävä ihminen voi alkaa välttää kommunikaatiotilanteita. Vielä farmasian opiskelijana Rantamäkikin väisteli esiintymisiä viimeiseen asti.

Välillisesti änkyttäminen kuitenkin auttoi uran löytymisessä: Rantamäki kiinnostui psyyken- ja mielenlääkkeistä, joiden tehoa oli tutkittu myös änkytyksen hoidossa.

— Ajattelin pitkän aikaa naiivisti, että täytyyhän tämäkin häiriö onnistua jollakin lääkkeellä korjaamaan. 

Turvallinen ilmapiiri auttaa

Väitöskirjantekijänä neurofarmakologi tutkimusryhmässä Rantamäen äänessä olo vain lisääntyi. Ilokseen hän huomasi, ettei tiedemaailmassa ketään kiinnostanut, änkyttikö joku vai ei. Vain osaamisella oli merkitystä.

Castrénin ryhmän kannustavalla ilmapiirillä oli iso osuus änkytyksen lievenemiseen. 

— Sain lisää rohkeutta kommunikointiin ja esiintymisiin kansainvälisiä konferensseja myöten, Rantamäki kertoo. 

— Olen nyttemmin hyväksynyt änkytyksen osaksi persoonaani. Kontrolloin yhä puhettani, mutta en enää pelkää enkä häpeä tätä taipumustani.

Kansainvälistä änkytyspäivää vietetään 22.10.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.