Kahdeksan Helsingin yliopiston tutkijaa on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta lupaavalle, uransa alkuvaiheessa olevalle tutkijalle myönnettävän ERC Starting Grant -rahoituksen. Tutkimusrahoitus on noin 1,5 miljoonaa euroa ja kesto viisi vuotta. Se on tarkoitettu oman tutkimusryhmän kokoamiseen ja itsenäisen työn käynnistämiseen Euroopassa.
ERC Starting Grant -rahoituksen vuonna 2024 saaneet tutkijat ja hankkeet
Avaruussää voi vaikuttaa maapalloon ja teknisiin sovelluksiin: häiritä satelliittipaikannusta, viestintää ja sähkönjakelua, vahingoittaa avaruusalusten elektroniikkaa sekä lisätä ilmakehän kitkaa. Maxime Grandinin (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) tutkimushankkeessa pyritään selvittämään, miten Maan lähiavaruus vaikuttaa ilmakehään. Tieto helpottaa avaruussään aiheuttamien vahinkojen ennakointia ja rajoittamista. Tutkimuksessa hyödynnetään uusia laitteita, kuten ionosfäärin tutkimiseen soveltuvaa EISCAT-järjestön 3D-tutkajärjestelmää, ja kehitetään kansalaistieteen menetelmiä.
Kateenkorva tuottaa immuunipuolustukselle tärkeitä T-soluja. Elin vaurioituu helposti kantasolusiirron yhteydessä, mikä johtaa erilaisiin vaikeisiin komplikaatioihin. Eliisa Kekäläisen (lääketieteellinen tiedekunta) johtama tutkimushanke pyrkii selvittämään, miten kateenkorva suojautuu ulkoisia uhkia vastaan ja miten tämä puolustus muuttuu ikääntymisen yhteydessä. Tavoite on muodostaa kudosviljelmämalli, jossa kateenkorvan vaurioitumista voidaan mallintaa. Mallissa voidaan myös testata eri hoitoja, joilla kateenkorvaa voitaisiin suojata kantasolusiirron aikana.
Kamil Mamakin (valtiotieteellinen tiedekunta) tutkimuksessa kehitetään robotit huomioon ottavan rikosoikeuden filosofisia perusteita. Samalla luodaan pohjaa ihmisten ja robottien sujuvalle yhteistyölle. Hankkeella on kolme päätavoitetta: se pyrkii selvittämään, mitä robotit ovat rikosoikeuden näkökulmasta, esittelemään fenomenologisen lähestymistavan rikosoikeuteen ja puolustamaan sitä, sekä kehittämään robotteja koskevia rikosoikeudellisten instituutioiden
Riippuvuutta aiheuttavia tuotteita, kuten rahapelejä, myydään ja markkinoidaan yhä enemmän verkossa. Verkkoympäristöissä kaikesta toiminnasta kertyy valtavat määrät käyttäytymisdataa. Virve Marionneaun (valtiotieteellinen tiedekunta) hanke tutkii digitaalisten rahapeliyhtiöiden verkostoja ja sitä, miten verkostot hyödyntävät dataa kaupallisiin tarkoituksiin. Tarkoitus on ymmärtää riippuvuuksien syntyyn liittyviä taloudellisia valtarakenteita ja sitä, miten niihin voisi sääntelykeinoin puuttua.
Alexander Mühleip (Biotekniikan instituutti) tutkii, miten malarialoisen solujen niin sanotut moottorit eli mitokondriot muuttavat kalvorakennettaan. Elinkaaren vaiheesta toiseen siirtyminen edellyttää loiselta aineenvaihdunnan ja mitokondrioiden rakenteen muokkaamista. Tieto tämän muokkauksen biologisista perusteista voi tuoda uusia keinoja malarian leviämisen hallintaan ja lääkkeiden kehittämiseen.
Nanna Myllyksen (matemaattis–luonnontieteellinen tiedekunta) tutkimusprojektissa kehitetään uusia laskennallisia ja kokeellisia menetelmiä sen selvittämiseksi, miten ilmakehän happipitoiset orgaaniset yhdisteet muodostuvat, osallistuvat aerosolien syntyyn ja vaikuttavat ilmastoon. Tutkimuksessa tuotettua dataa käytetään parantamaan ilmakehämallien tarkkuutta, mikä auttaa tekemään ympäristön kannalta kestäviä poliittisia päätöksiä.
Miksi ja milloin vankien terveystilastoista tuli niin merkittäviä, että niitä alettiin manipuloida poliittisiin tarkoituksiin? Mikhail Nakonechnyin (humanistinen tiedekunta) hankkeessa tutkitaan brittiläisiä, Intian siirtomaa-aikaisia, yhdysvaltalaisia ja neuvostovenäläisiä vankiloita ja vankileirejä länsimaisen rangaistuslaitoksen varhaisvaiheista nykypäivään. Hanke tuottaa ensimmäisen eri lähteitä vertailevan ja yhdistelevän tutkimuksen byrokraattisista väärinkäytöksistä, joilla on pyritty vähättelemään sairauksien, epidemioiden ja kuolleisuuden laajuutta vankiloissa.
Jonathan Valkin (humanistinen tiedekunta) hankkeessa tutkitaan arameankielisen kirjoituksen nousua Lähi-idässä ensimmäisen vuosituhannen alkupuoliskolla eaa. Hankkeessa luodaan kattava digitaalinen tietokanta Lähi-idän varhaisista arameankielisistä kirjoituksista, luetteloidaan tekstejä koskevat epäsuorat todisteet ja tarkastellaan, miten Lähi-itä aramealaistui pitkällä aikavälillä. Tutkimus lisää ymmärrystä paitsi muinaisesta Lähi-idästä myös oman aikamme kielellisestä ja kulttuurisesta vaihtelusta.
Lue myönnetyistä ERC Starting Grant -rahoituksista ERC:n sivuilta.
Lue lisää ERC:n rahoittamasta tutkimuksesta ja sen tekijöistä Helsingin yliopistossa.
Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoitukset ovat erittäin kilpailtuja, ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat menestyneet niiden hauissa hyvin: Helsingin yliopistoon on tullut ERC-rahoituksia kautta aikain eurooppalaisista yliopistoista ja tutkimusinstituuteista 25:nneksi eniten. Pohjoismaissa Helsingin yliopiston sijoitus on toinen ja Suomessa ylivoimainen ykkönen: Helsingin yliopiston tutkijat ovat saaneet vajaa puolet kaikesta Suomeen tulleesta ERC-rahoituksesta.
Laskuissa ei ole mukana eri yliopistoissa työskentelevien tutkijoiden kesken jaettavaa Synergy Grant -rahoitusta.
Euroopan tutkimusneuvosto ERC on yksi arvostetuimmista tutkimuksen rahoittajista. Se edistää monialaisesti huippututkimusta pitkäaikaisilla tutkimusmäärärahoilla.
ERC jakaa rahoituksia kolmelle pääryhmälle: lupaaville nuorille tutkijoille (Starting Grant), 7–12 vuotta tutkimusta tehneille, vakiintuneille tutkijoille (Consolidator Grant) ja edistyneille alansa huipputekijöille (Advanced Grant). Lisäksi ERC jakaa rahoituksia mm. useiden yliopistojen yhteishankkeille (Synergy Grant) ja tutkimuksen kaupallistamista varten (Proof of Concept).