Varhaisessa vaiheessa diagnosoiduilla oppilailla on korkeammat peruskoulun päättötodistuksen keskiarvot, he suuntaavat useammin lukio- ja korkeakouluopintoihin ja heillä on alhaisempi koulupudokkuuden todennäköisyys verrattuna niihin, jotka saavat diagnoosin peruskoulun loppupuolella.
Tutkimuksessa havaittiin, että pojat saavat ADHD-diagnoosin tyypillisesti aikaisemmin kuin tytöt. Pojat diagnosoitiin useimmiten jo ensimmäisinä kouluvuosina, kun taas tytöillä diagnoosit alkoivat yleistyä vasta 13 vuoden iästä eteenpäin.
– Diagnoosi-iän sukupuolierojen syitä on selitetty esimerkiksi pojilla ja tytöillä havaittujen ADHD-piirteiden eroilla. Helposti havaittava yliaktiivinen ja impulsiivinen käyttäytyminen on pojille tyypillisempää, kun taas tyttöjen ADHD voi oireilla huomaamattomammin, kertoo väitöskirjatutkija
Varhaista ADHD-diagnoosia on suositeltu usein, sillä aiemmissa tutkimuksissa hoidon on havaittu parantavan lyhyen aikavälin koulutustuloksia. Nyt julkaistussa tutkimuksessa diagnoosi-iän ja myöhemmän koulutustason yhteys osoitettiin kuitenkin ensimmäistä kertaa.
– Tuloksemme antavat tukea suosituksille ADHD:n riittävän varhaisesta diagnosoinnista. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan syy-seuraussuhteen varmentamiseksi, toteaa Volotinen.
Yläkouluiässä diagnosoiduilla heikoimmat koulutustulokset
Tutkimuksessa havaittiin, että peruskoulun viimeisinä vuosina diagnosoiduilla pojilla ja tytöillä oli heikoimmat koulutustulokset, ja lähes kolmannes heistä ei opiskellut tai ollut suorittanut toisen asteen tutkintoa 20-vuotiaana. Tämä voi lisätä pitkäaikaisen työttömyyden ja syrjäytymisen riskiä.
– On tärkeää, että erityisesti ADHD-diagnoosin yläkouluiässä saaneille nuorille tarjotaan tukea toisen asteen opintojen suorittamiseen, toteaa Volotinen.
Tutkimus on osa Volotisen väitöskirjatutkimusta, joka käsittelee ADHD-diagnoosien väestöllisiä ja sosiaalisia eroja. Tulokset on julkaistu arvostetussa JAMA Psychiatry -lehdessä.
Lisätietoja:
Lotta Volotinen
Puh: +358 50 467 4601