Vanhustyöpaikat tarvitsevat selkeämpiä pelisääntöjä kansainvälisessä rekrytoinnissa

Helsingin yliopiston  selvitettiin kansainväliseen rekrytointiin liittyviä tulkintoja vanhustyöntekijöiden ja esihenkilöiden välisessä päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimus on Suomessa ja kenties kansainvälisestikin ensimmäinen, jossa aihetta tutkittiin vuorovaikutusta videoimalla. Tulokset osoittavat, että vuorovaikutuksessa esiintyy erilaisia ja paikoin ristiriitaisia tulkintoja kansainvälisestä rekrytoinnista.

– Iäkkäiden palveluissa työntekijöillä ei aina ole riittävästi aikaa vastata asiakkaiden tarpeisiin. Kansainvälisen rekrytoinnin on ajateltu helpottavan tilannetta, mutta on tärkeää muistaa myös rekrytoitujen työntekijöiden vastaanottamiseen liittyvä työ työyhteisöissä, toteaa tutkijatohtori .

Tutkimuksessa havaittiin, että kansainvälinen rekrytointi nähdään joko helpottavana toimintana tai lisätyönä, joka tuo mukanaan kuormitusta.

–  Tutkimukseemme osallistuneet hoitajat eivät kuitenkaan kritisoineet kansainvälisesti rekrytoituja kollegoitaan sinänsä vaan kohdistivat kritiikin riittämättömäksi kokemiinsa perehdytysresursseihin ja epäselviin vastuisiin kielen oppimisen tukemisessa, toteaa yliopistonlehtori .

Esihenkilöillä voi puolestaan olla pyrkimys ylläpitää työyhteisössä myönteistä ilmapiiriä, mikä saattaa näkyä siten, että kansainvälisestä rekrytoinnista puhutaan ongelmia silottelevassa sävyssä. Tämä voi aiheuttaa jännitteitä työntekijöiden ja esihenkilöiden välillä.

– Kansainvälinen hoitajarekrytointi on enemmän kuin yksittäinen toimi; se vaatii avointa ja läpinäkyvää viestintää sekä rekrytoitavien hoitajien suuntaan että vastaanottavassa työyhteisössä, lisää Olakivi.

Keskustelu ja kuuleminen avainasemassa

Tutkimus korostaa, että kansainvälinen rekrytointi ei ole yksiselitteisesti helppoa tai tehokasta. Hoivatyön arjen kuormitus ja niukat resurssit perehdytykselle aiheuttavat keskustelua ja jännitteitä, ja vastuunjako ei aina ole selkeää.

Tutkijat vaativat selkeää työnjakoa ja riittäviä resursseja perehdytykseen.

– On tärkeää käydä avointa ja kaikkia osapuolia kunnioittavaa keskustelua kansainvälisen rekrytoinnin käytännöistä ja kuulla sekä hoitotyöntekijöiden että esihenkilöiden näkemyksiä, Lehto-Niskala summaa.

Kansainvälistä rekrytointia on usein pidetty helppona ratkaisuna hoitoalan työvoimapulaan, ja väestön ikääntyessä kysymykset ikääntyneiden hoivasta ovat yhä ajankohtaisempia. Tutkimuksen aineisto koostui videoiduista henkilöstökokouksista ja kehityskeskusteluista neljässä uusmaalaisessa hoivakodissa.

Julkaisu:
Lehto-Niskala, V., Olakivi, A., Nortio, E. (2025). . Yhteiskuntapolitiikka 1 (2026), 32–42. 

Lisätiedot: 
Tutkijatohtori Vilhelmiina Lehto-Niskala 
 

Yliopistonlehtori Antero Olakivi 
 
050 448 4267 

Tutkijatohtori Emma Nortio