Selvitys: Uudet turvallisuusuhat paljastavat kehityksen paikkoja Suomen varautumisessa

Yhteisöjen rooli on jäänyt Suomen varautumisessa vähälle huomiolle. Uudenlaiset kriisit ja turvallisuusuhat paljastavat, että kestävyytemme on perustuttava entistä enemmän vuorovaikutukseen ja yhdessä oppimiseen. Luottamus instituutioihin ja toisiin ihmisiin toimii pohjana myös yhteiskunnalliselle turvallisuudelle.

Tämä käy ilmi Sitran työpaperista . Työpaperiin on koottu keskeisiä havaintoja ja oppeja yhteiskunnallisen turvallisuuden ja luottamuksen vahvistamisesta. Ne ovat syntyneet Sitran, Helsingin yliopiston ja sisäministeriön luotsaaman  työstä. Havainnot ja opit perustuvat yli , päättäjän ja vaikuttajan yhteiseen analyysiin, skenaariotyöhön ja työpajojen tuloksiin.

Helsingin yliopiston yhteiskunnallisen turvallisuuden hub on ollut mukana kehittämässä näkemystä siitä, mistä kaikesta yhteiskunnallinen turvallisuus koostuu, sekä tuomassa viimeisintä tutkittua tietoa osaksi keskustelua. Tätä varten Helsingin yliopiston tutkijat Pasi Mäenpää, Minna Aslama Horowitz ja ovat tehneet tutkimuskatsauksia. Katsaukset löytyvät kokonaisuudessaan .

Työpaperin ohella julkaistut suositukset peräänkuuluttavat laajasti yhteiskunnallisen turvallisuuden vahvistamista.

Monien haasteiden aika vaatii laajaa turvallisuusajattelua

Julkaisun keskeinen viesti on, että samalla kun henkinen kriisinkestävyys on Suomen kokonaisturvallisuuden mallin ytimessä, sitä tarkastellaan yhä liian kapeasti vain yksilön ominaisuutena.

Selvityksessä peräänkuulutetaankin laajempaa turvallisuuden näkökulmaa. Turvallisuuskeskustelun katvealueet, eli kykymme kestää kriisejä, tapamme luovia muuttuneessa informaatioympäristössä ja luottamuksemme yhteiskuntaa kohtaan ovat oleellinen osa yhteiskunnallista turvallisuutta. 

Luottamus on yhteiskunnan kivijalka

Suomi on tullut tunnetuksi kokonaisturvallisuuden mallistaan. Selvityksessä muistutetaan, että tämä malli vaatii toimiakseen korkean luottamuksen yhteiskunnan.

Kokonaisturvallisuuden malli on haavoittuvainen, jos luottamus rapautuu, sillä se on yhteiskunnallisen turvallisuuden kivijalka, herättelee sisäministeriön erityisasiantuntija Sini Erholtz.

– Osa väestöstämme kokee ulkopuolisuutta, nuorten kokemus turvallisuudesta on muuta väestöä heikompi ja luottamus poliittiseen päätöksentekoon on laskenut. Nämä kehityskulut muodostavat pidemmän päälle riskin yhteiskunnalliselle turvallisuudelle.

Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani sanoo, että kovan turvallisuuden rinnalla onkin tärkeää kysyä myös, mitä kuuluu kokonaisturvallisuuden yhteiskunnallisille perustuksille Suomessa.

– Nyt olisi oleellista muodostaa yhteinen käsitys siitä, millaisia kehityskulkuja suomalaisessa yhteiskunnassa on menossa ja miten ne horjuttavat luottamusyhteiskunnan perusteita. Nämä kysymykset vaikuttavat erityisen olennaisilta näinä heikentyvän luottamuksen, voimistuvan polarisoitumisen ja erkanevien todellisuuksien aikoina, Malkki sanoo.

Helsingin yliopiston osallistuminen yhteiskunnallisen turvallisuuden tulevaisuusfoorumiin on osa yhteiskunnallisen turvallisuuden hubin toimintaa. .
 

Lisätiedot:
Leena Malkki