Psykedeelien vaikutukset ovat kytköksissä käyttäjän mielenmaisemaan ja käyttöympäristöön

Käyttäjät ovat tutkimuksen mukaan tietoisia eri klassisten psykedeelien vaikutuksista ja niiden merkityksistä, ja he pyrkivät vaikuttamaan näihin tekijöihin omilla toimillaan.

Psykedeelien lainsäädännöllinen asema vaikuttaa käyttöympäristön valintaan, minkä takia psykedeelejä käytetään enimmäkseen yksityisissä tiloissa ja tuttujen ihmisten kanssa. 

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija perustuu 40 haastatteluun ja kahteen laajaan media-aineistoon, joissa tarkastellaan suomalaisten klassisten psykedeelien käyttöä, käyttäjien motiiveja ja käytön vaikutuksia, sekä psykedeeleihin liitettyjä mediakehyksiä vuosien 1960-1979 ja vuosien 2010-2023 välillä.

– Haastateltavat, jotka olivat pääasiassa koulutettuja ja työelämässä tai opiskelivat, eivät kokeneet kuuluvansa mihinkään yhteiseen psykedeelien käyttäjien ala- tai vastakulttuuriin, Tsupari sanoo.

Psykedeelejä käytettiin yleensä 1–6 kertaa vuodessa, elämäntilanteesta ja kiinnostuksesta riippuen. Tavallisesti käyttöön liittyi psykedeelin hankinnan jälkeen rauhallisen hetken varaaminen käyttöä ja kokemusta varten, ja mahdolliset muut järjestelyt erityisesti ensimmäisillä käyttökerroilla. 

Itsehoito tuo osittaista hyväksyttävyyttä psykedeelien käyttöön

Psykedeelit luokitellaan Suomessa huumausaineiksi, mutta niiden käyttöön liittyy myös kasvavaa kiinnostusta mahdollisina hoitomuotoina. Tutkimus nostaakin esiin kulttuuriympäristön ja mediakuvaston muutoksen, jossa psykedeelit nähdään nykyään paitsi huumeina myös mahdollisina lääkkeinä ja itsehoitotuotteina. 

– Tämä kehitys viittaa osittaiseen normalisaatioon, jossa mielenterveyden itsehoito ja itsensä kehittäminen voidaan nähdä hyväksyttävinä syinä psykedeelien käyttöön, Tsupari kertoo.

Haastateltavat eri elämäntilanteissa

Väitöstutkimukseen haastatelluista valtaosa oli miehiä (31), ja haastatteluista 27 tehtiin pääkaupunkiseudulla. Haastateltavat eivät erottuneet pääkaupunkiseudun katukuvasta tai muodostaneet yhtenäistä joukkoa. 

Tsupari tutkii väitöskirjassaan klassisten psykedeelien, kuten LSD:n, psilosybiinisienten, DMT:n, 5-MeO-DMT:n ja meskaliinin käyttöä Suomessa. Tutkimus tuo esiin tärkeitä näkökulmia psykedeelien käyttäjistä, käyttötarkoituksista ja niiden vaikutuksista, sekä avaa keskustelua suomalaiseen huumekulttuuriin liittyvistä kysymyksistä.

Klassisten psykedeelien käyttö yleistyy Suomessa ja maailmalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuonna 2022 3,4 prosenttia vastaajista oli käyttänyt LSD:tä ja 5,4 prosenttia psykoaktiivisia sieniä elämänsä aikana.

Lisätiedot:
Mika Tsupari

**************************************

YTM Mika Tsupari väittelee 11.4.2026 kello 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Työkaluja, itselääkintää ja nautintoa - Havaintoja psykedeelien omaehtoisesta käytöstä 2020-luvun Suomessa". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, Suomen Laki -sali, Yliopistonkatu 3.

Vastaväittäjänä on dosentti Mikko Salasuo, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on Virve Marionneau.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa .