Lasten altistuminen ilmansaasteille liittyy heikompaan kognitioon myöhemmässä elämässä

Erityisesti maissa, joissa on matalat tulot, kotitaloudet luottavat edelleen kiinteisiin polttoaineisiin, kuten hiileen, puuhun tai kasvinjätteisiin, ruuanlaittoon ja lämmitykseen. Nämä polttoaineet vapauttavat haitallisia sisäilman saasteita ja altistavat lapset savulle ja hiukkasille aivojen kehityksen kriittisillä vaiheilla.

– Lähes 30 prosenttia maailman väestöstä eli noin 2,4 miljardia ihmistä ei vieläkään pääse puhtaisiin polttoaineisiin ruuanlaitossa. Tuloksemme viittaavat siihen, että savua täynnä olevassa kotitaloudessa kasvaminen voi vaikuttaa aivojen terveyteen ja kognitiiviseen toimintaan koko elämän ajan, sanoo Helsingin yliopiston tutkija .

. Selvitys on ensimmäinen, joka tarkastelee varhaislapsuuden sisäilman saasteiden elämänkaarivaikutuksia kognitiiviseen suorituskykyyn aikuisuudessa. Tutkimuksessa käytettiin kansallisesti edustavaa aineistoa ja kehittyneitä koneoppimistekniikoita. Tutkimusaineisto kattoi reilut 7 000 yli 45-vuotiasta aikuista Kiinassa.

Altistuminen lapsena voi nopeuttaa kognitiivista heikkenemistä aivotoiminnassa

Lapsuudessaan kiinteistä polttoaineista johtuville sisäilman saasteille altistuneet henkilöt suoriutuivat merkittävästi huonommin kognitiivisissa testeissä aikuisuudessa.

– Yhteys pysyi vahvana kahdella tärkeällä kognitiivisen toiminnan alueella, myös episodisessa muistissa ja mielenterveydessä. Tämä viittaa siihen, että varhainen altistuminen voi nopeuttaa ikääntymiseen liittyvää kognitiivista heikkenemistä useilla aivotoiminnan osa-alueilla, Zong kertoo.

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi mekanismeja, jotka yhdistävät lapsuuden altistumisen sisäilman saasteille heikompaan kognitioon myöhemmässä elämässä. Tutkijat tunnistivat kaksi pääpolkua: Biologiset mekanismit ja sosioekonomiset mekanismit. Biologisissa erityisesti lihavuus ja päivittäisten toimintojen rajoitukset nousivat esiin, mikä viittaa siihen, että varhainen altistuminen voi heikentää pitkäaikaista fyysistä terveyttä ja vaikuttaa epäsuorasti aivotoimintaan.

Sosioekonomisissa mekanismeissa varhaislapsuuden altistuminen ilmansaasteille liittyi alhaisempaan koulutustasoon ja tuloihin aikuisuudessa – molemmat ovat tunnettuja riskitekijöitä kognitiiviselle heikkenemiselle.

Merkittäviä eroja sukupuolten välillä, tupakoivat ja alkoholia käyttävät korostuvat myös

Miehillä, tupakoivilla ja säännöllisesti alkoholia kuluttavilla oli voimakkaimmat haittavaikutukset varhaislapsuuden sisäilman saasteista kognitiiviseen suorituskykyyn. Tulokset ovat yhdenmukaisia sen kanssa, että tulehdus ja stressi, joita usein lisäävät tupakointi tai alkoholin käyttö, voivat voimistaa ilman saasteiden aiheuttamaa neurologisia vaurioita.

– Tutkimuksemme korostaa, että biologiset ja sosiaaliset polut muokkaavat sitä, miten varhaislapsuuden ilman saastealtistukset vaikuttavat kognitiiviseen terveyteen myöhemmin elämässä, selittää Zong. 

– Julkisessa terveydenhuollossa on siksi yhdistettävä puhtaan energian aloitteet elinikäiseen terveyden edistämiseen ja käyttäytymiseen liittyviin ennaltaehkäisystrategioihin.

Kohti puhdasta kotitalousenergiaa

Tulokset korostavat tarvetta globaaleille politiikoille, jotka edistävät puhdasta kotitalousenergiaa erityisesti alueilla, joissa kiinteisiin polttoaineisiin luottaminen on yleistä.

– Siirtyminen kiinteistä polttoaineista puhtaampiin vaihtoehtoihin, kuten kaasuun tai sähköön, ei ole vain ympäristö- tai hengitysterveysongelma. Se on myös investointi pitkäaikaiseen kognitiiviseen hyvinvointiin, joka voi suojata aivojen terveyttä sukupolvien ajan, Zong korostaa.

Lisätiedot (englanniksi):
Xu Zong

Puh.

Zong, X. (2025). .