Kaupunkilaiset ovat maaseutuasujia sitoutuneempia ilmastotoimiin

Suomalaisten suhtautuminen ilmastotoimiin vaihtelee vahvasti asuinpaikan mukaan, selvisi uudessa tutkimuksessa. Myös sukupuoli ja elämäntilanne vaikuttavat ilmastoasenteisiin.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori johtamassa tutkimuksessa suomalaiset jaettiin viiteen ryhmään ilmastoasenteiden pohjalta. Jako auttaa ymmärtämään, millaisia ilmastotoimia eri ihmisiltä voi odottaa. Samalla se osoitti, etteivät ilmastoasenteet ole niin polarisoituneita kuin julkisen keskustelun perusteella voisi olettaa.

Viisi ilmastoasenneryhmää

Suurin ryhmä, tietoiset (31 %), koostuu parhaiten toimeentulevista. He asuvat tyypillisesti kasvavissa kunnissa omistusasunnoissa. Vaikka muuttuvasta ilmastosta ollaan ryhmässä huolissaan, tämä ei aina näy arjen valinnoissa.

Toiseksi suurin ryhmä, harkitsevat (28 %), on miesvaltainen ja keskittynyt kaupunkien kehysalueille, joissa liikkuminen on pitkälti oman auton varassa. Harkitsevat saattavat tarvita muiden esimerkkejä ilmastomyönteisten valintojen tekemiseen.

Sitoutuneet (25 %) suhtautuvat ilmastoasioihin vakavimmin. He ovat tyypillisesti nuoria tai eläkeläisiä ja ryhmistä korkeimmin koulutettuja. Sitoutuneet asuvat kaupunkien kerrostalokeskustoissa, ja ilmastonmuutoksen sisäistäminen vaikuttaa heidän kulutuskäyttäytymiseensä.

Epäilevimmin ilmastotoimiin suhtautuu eriävien ryhmä (11 %). Ryhmän ilmastoasennetta kuvaavat kompleksisuus ja skeptisyys.

Pienimmässä ryhmässä, epävarmoissa (5 %), korostuvat heikko tulotaso ja arjesta selviytyminen.

Ristiriitaiset asenteet ja teot

Jako ryhmiin ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija

– Ryhmien sisälläkin ihmisten näkemykset vaihtelevat. Ilmastonmuutoksen herättämät ajatukset voivat olla ristiriitaisia.

Sosiaalisen median keskusteluissa korostuvat asenteiden ääripäät, mikä saattaa lisätä vaikutelmaa ilmapiirin polarisoitumisesta. Tutkimustulosten perusteella valtaosa suomalaisista on kuitenkin huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmis ilmastotoimiin, muistuttaa Vaasan yliopiston tutkijatohtori Eveliina Salmela.

Asuinpaikasta tai asenteista ei kuitenkaan voida vetää suoria johtopäätöksiä ilmastoviisaisiin tekoihin.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lentämisen helppous kompensoi autottomuutta. Voit myös asentaa kotiisi ilmalämpöpumpun, vaikket mieltäisikään tätä ilmastoviisaana tekona, Joni Vainikka huomauttaa.

Tutkimuksen tiedot

Artikkeli julkaistiin Geoforum -lehdessä. Tutkimus on osa suomalaisten ilmastoasenteita tutkivaa . Tulokset pohjautuvat kansalaiskyselyyn, etnografisiin teemahaastatteluihin ja verkkokeskusteluaineistoihin. Kansalaiskysely toteutettiin maalis–huhtikuussa 2022, ja siihen vastasi 1 446 satunnaisesti valittua henkilöä.

Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke), ja siihen osallistuu tutkijoita Helsingin yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta (Syke), Vaasan yliopistosta ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta (TalTech). Hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.