Järjestelmän ulkopuolisen rahapelitarjonnan mittaaminen haastavaa – epävarmat luvut vaikuttavat päätöksentekoon

Uudessa Helsingin yliopiston vetämässä  tarkasteltiin eri tahojen arvioita rahapelaamisen kanavointiasteesta eli järjestelmän ulkopuolisen markkinan osuudesta eri Pohjoismaissa. Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta.

Tutkijat analysoivat 32 eri pohjoismaissa julkaistua raporttia ja huomasivat, että suuri osa kanavointiasteen arvioista on peräisin rahapeliteollisuudelta tai muilta kaupallisilta toimijoilta. Näissä arvioissa käytettiin usein epäselviä oletuksia ja epäläpinäkyviä tietolähteitä, eikä niiden taustalla olevia menetelmiä aina kuvattu.

Kanavointiasteita käytetään poliittisina argumentteina, vaikka niiden taustalla olevat menetelmät ovat epäselviä. Tutkija Helsingin yliopistosta korostaa, että esimerkiksi Suomessa on keskusteltu kanavointiasteen heikkenemisestä, mutta tämä johtuu myös siitä, että pelaaminen Veikkaukselle on vähentynyt. Sen sijaan ei ole varmaa tietoa siitä, että pelaaminen ulkomaisille yhtiöille olisi kasvanut.

Tutkimuksessa mukana ollut THL:n erityisasiantuntija Tomi Roukka huomauttaa, että tällä hetkellä kanavointiasteen arviot ovat hyvin epävarmoja. 

– Jos emme tiedä, miten luvut tuotetaan, niitä voidaan käyttää väärin poliittisessa vaikuttamisessa.

Rahapeliteollisuus voi käyttää laskevaa kanavointiastetta perusteena tehokkaampaa sääntelyä vastaan

Tutkimus osoittaa, että mikään yksittäinen menetelmä ei tällä hetkellä pysty tarjoamaan luotettavaa arvioita kanavointiasteesta. Vaikka väestökyselyt, verkkoliikennetiedot ja kaupallisten toimijoiden arviot antavat viitteitä, niiden välillä on suurta vaihtelua, eikä objektiivinen mittaaminen ole mahdollista.

Erilaisia arvioita voidaan kuitenkin käyttää poliittisen vaikuttamisen välineenä. Tutkijat havaitsivat, että rahapeliteollisuus voi käyttää laskevaa kanavointiastetta perusteena tehokkaampaa sääntelyä vastaan.

– Kanavointiasteen mittaamiseen liittyvät ongelmat vaikeuttavat myös rahapelijärjestelmän muutosten vaikutusten arviointia, sanoo Marionneau. 

Tutkijat peräänkuuluttavat avointen ja luotettavien mittareiden kehittämistä kanavointiasteen seuraamiseen. Olemassa olevia arvioita tulisi pystyä arvioimaan julkaisemalla niiden tietolähteet ja menetelmät avoimesti.

Roukka korostaa, että puolueettomien tutkijoiden ja viranomaisten yhteistyö on tärkeää. 

– Kanavointiasteen mittaamista ei pitäisi jättää teollisuuden vastuulle, sillä se on poliittisesti latautunut kysymys. Tärkeintä olisi suunnata resursseja ei-toivotun rahapelitarjonnan estämiseen sen sijaan, että kilpaillaan sen kanssa.


Lisätietoja:
Virve Marionneau
Puh.

Julkaisu: 
Marionneau, V., Kristiansen, S., Roukka, T., & Wall, H. (2026). . PLoS One, 21(1), e0340727.