EU:lta toivotaan suurvallan otteita — Yhdysvaltojen ja Venäjän voimapuheet vaikuttavat ihmisten odotuksiin

Unionin yhtenäisyyttä ja toimintavalmiutta rapauttavien pinnarimaiden rankaisemisella voisi olla arvaamattomia seurauksia. Niinpä päättäjät yrittävät sietää soraääniä, Eurooppa-tutkimuksen keskusta johtava professori arvioi.

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 3/2026. Haastattelu on tehty ennen Unkarissa 12.4.2026 järjestettyjä parlamenttivaaleja.

Heikko, hampaaton ja kriisissä — näinkin EU:sta puhutaan. Yhdysvaltojen ja Venäjän voimapuheen peesissä unioninkin toimintaan kohdistuu suurvaltaodotuksia.

— Kriisiaikoina herää aina kaipuu vahvaan toimijuuteen. EU:n on vaikea vastata toiveeseen, koska normaaliaikana sille ei ole haluttu antaa tarpeeksi valtaa, Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tuore johtaja, poliittisen historian professori sanoo.

EU ei toimi kuten valtio. Rainio-Niemi kuvaa unionia omalaatuiseksi olioksi, joka näyttäytyy ylikansallisten, kansallisten ja alueellisten toiveiden välimaastossa tasapainottelevana byrokratiakoneistona.

— Monessa jäsenmaassa Eurooppa-projekti on jäänyt etäiseksi ja kansalliset äänenpainot korostuneet voimakkaasti. 

Tästä kielii joidenkin maiden, kuten Unkarin ja Slovakian, toistuvat lipeämiset linjasta. Miksi maat ovat kyseenalaistaneet EU:n arvoja?

— Jäsenyysneuvotteluiden aikainen sitoutuminen ja tsemppaaminen on lakannut jäsenyyden vakiinnuttua. Taustalla vaikuttaa myös maiden oma poliittinen kehitys.

Soraääniä siedetään

Eriarvoisuuden kokemukset menneisyydessä heijastuvat tähän päivään. Sanelupolitiikka aiheuttaa helposti vastareaktioita, Rainio-Niemi toteaa. 

Unionin pinnareiden rankaisemisella voisi olla arvaamattomia seurauksia. Sen vuoksi päättäjät asettavat etusijalle koossa pysymisen ja yrittävät sietää soraääniä.

EU:ta haastavat myös maahanmuutto, ääriliikkeet ja esimerkiksi kysymys Ukrainan jäsenyydestä. On historiallisen vaikea arvioida, miltä EU:n tulevaisuus näyttää, Rainio-Niemi sanoo. Hajoaako EU? Vai onko tulevaisuuden suuntana liittovaltio? Jäsenmaiden tulisi nyt käydä vakavaa keskustelua unionin huomispäivästä.

— Avainkysymys on, miten EU:n huomattavaa taloudellista sääntelyvaltaa voisi yhä tehokkaammin valjastaa kestävän, vastuullisen politiikan veturiksi.

Professori muistuttaa Eurooppa-tutkimuksen merkityksestä myös Suomen näkyvyyden kannalta.

— Tutkimukseen perustuva koulutus takaa sen, että Suomesta jatkossakin hakeudutaan EU-virkoihin.

Artikkeliin on lisätty 15.4.2026 klo 22.20 tieto siitä, että haastattelu on tehty ennen Unkarin parlamenttivaaleja.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.