Autoimmuunisairaudet koskettavat lähes kymmentä prosenttia länsimaisesta väestöstä. Aplastinen anemia on nopeasti etenevä vakava verisairaus, jossa kehon immuunijärjestelmä tuhoaa luuytimessä olevat verisoluja muodostavat kantasolut. Tähän mennessä hoidot ovat keskittyneet T-solujen lamauttamiseen, mutta merkittävä osa potilaista ei reagoi hoitoon tai menettää hoitovasteensa ajan myötä.
Helsingin yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkijaryhmä käytti työssään huippumoderneja yksittäissoluanalyysitekniikoita potilaiden immuunijärjestelmän tutkimiseen ja havaitsi yllättäen, että kolmanneksella potilaista oli enemmän NK-soluja kuin sytotoksisia T-soluja luuytimessä. Havainto vahvistettiin vertaamalla tuloksia suurempaan yhdysvaltalaiseen potilasaineistoon.
– NK-solut näyttivät erittäin aktiivisilta tappajilta, mutta kokeissamme havaitsimme, että ne eivät kykene tuhoamaan verisoluja muodostavia soluja yksinään. Sen sijaan ne näyttävät tukevan T-soluja hyökkäyksessä kantasoluja vastaan, kertoo projektin perustajiin kuuluva tutkijatohtori Sofie Lundgren Helsingin yliopistosta.
Professori Satu Mustjoen tutkimusryhmän keräämässä aineistoissa havaittiin myös, että T-solut voivat omaksua NK-solujen ominaisuuksia ja että nämä NK-solujen kaltaiset T-solut kantavat erityisiä T-solureseptoreita, jotka todennäköisesti tunnistavat saman kohteen ja voivat mahdollisesti laukaista sairauden. Havainto voi auttaa tutkijoita löytämään tautisolujen kohteena olevan molekyylin, jota ei ole vielä pystytty tunnistamaan.
– Tutkimuksemme korostaa NK-solujen ja NK-solujen kaltaisten T-solujen merkitystä aplastisessa anemiassa ja antaa mahdollisuuksia tutkia näitä soluja myös muissa autoimmuunisairauksissa, kuten tyypin 1 diabeteksessa, tulehduksellisessa suolistosairaudessa ja MS-taudissa, sanoo tutkijatohtori Jani Huuhtanen, joka erikoistuu parhaillaan hematologiaan.