Parondontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus on yleinen tulehdussairaus aikuisväestössä, mutta tupakoivat ja diabetesta sairastavat henkilöt sairastuvat siihen usein jo nuoruusiässä. Sairaus on usein pitkään oireeton.
Helsingin yliopiston ja HUS:n tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, joka yhdistää ensimmäistä kertaa suuhuuhteen biomarkkerianalyysin ja tekoälyn parodontiitin diagnosointia ja seulontaa varten. Testiä varten tutkijat ovat luoneet erityisen algoritmin, joka hyödyntää aMMP-8-proteiinin pitoisuutta suuhuuhteessa mittaavaan pikatestin tuloksia. Pikatestin algoritmi käyttää tekoälyä laskemaan potilaan parodontiittiriskin vain sekunnissa. Suuhuuhteen analyysi itsessään kestää vain viisi minuuttia, mikä tekee menetelmästä erittäin nopean ja kätevän.
– Tekoälyn ja suuhuuhteen pikatestin yhdistäminen tarjoaa aivan uudenlaisen keinon parodontiitin seulontaan ja diagnosointiin. Odotamme menetelmän tuovan merkittäviä parannuksia kansanterveyteen, sanoo tutkimusryhmän johtaja, professori ja ylihammaslääkäri Timo Sorsa.
Kuinka testi tehdään?
Testi toimii siten, että ensin suu huuhdellaan vedellä, joka syljetään pois. Tätä nestettä kutsutaan suuhuuhteeksi. Suuhuuhde analysoidaan testillä, joka mittaa, kuinka paljon aMMP-8-proteiinia siinä on. Jos aMMP-8:n määrä ylittää tietyn rajan (20 ng/ml), se voi tarkoittaa, että sinulla on suurempi riski saada parodontiitti. Testitulosta voidaan hyödyntää parodondiitin ehkäisyssä.
Menetelmän avulla voidaan suorittaa luotettavia iensairauksien seulontoja ja diagnooseja kotona, mikä vähentää tarvetta käynneille hammaslääkärillä tai suuhygienistillä. Tämä voi johtaa merkittäviin säästöihin terveydenhuollossa ja parantaa kansanterveyttä sekä Suomessa että globaalisti. Positiiviset potilaat toki ohjataan hammaslääkärille tai suuhygienistille jatkohoitoon.
– Uusi menetelmämme on mullistava askel kohti henkilökohtaisempaa ja saavutettavampaa terveydenhuoltoa. Se mahdollistaa iensairauksien nopean ja tarkan diagnosoinnin suoraan potilaan kotona, kertoo väitöskirjatutkija Miika Penttala. Helsingin yliopistossa tehtävää väitöskirjaa ohjaavat HLT, DI Ismo Räisänen, dosentti Tommi Pätilä ja professori Timo Sorsa.