Porin rannikkoseudulta on löytynyt hyttyslaji, jota ei ole ennen tavattu Suomessa. Kyseessä on Culex modestus, josta tuli 44:s Suomesta löydetty hyttyslaji ja Euroopan pohjoisin lajista tehty havainto. Suomea lähimmät mutta eteläisemmät saman lajin havainnot on aiemmin tehty Leningradin alueelta Venäjältä ja Skånen alueelta Ruotsista.
Löydön teki Helsingin yliopiston virologian osaston tutkija Lorna Culverwell. Uusi hyttyslaji löytyi Culverwellin kesällä 2022 Suomen rannikkoalueilta keräämistä hyönteisnäytteistä. Culverwell löysi yhden koirashyttysen, jonka laji varmistui sen sukuelinten tarkastelun ja DNA-analyysin perusteella.
– Tämän lajin edustajia löytyi vain yksi kappale, mutta pidän epätodennäköisenä, että se olisi lajinsa ainoa edustaja Suomessa, Culverwell sanoo.
Ei tartuntavaaraa Suomessa
Culverwellin mukaan löytö on tärkeä täydennys hyttysten levinneisyyskarttaan. Ajantasainen tieto hyttyslajien esiintyvyydestä lisää ymmärrystä siitä, mitä mahdollisia taudinaiheuttajia, kuten viruksia tai loisia, hyttysten mukana voi levitä.
Eteläisessä Euroopassa Culex modestus -lajin hyttysen tiedetään levittävän Länsi-Niilin virusta lintujen ja ihmisten tai lintujen ja hevosten välillä. Flaviviruksiin kuuluva Länsi-Niilin virus aiheuttaa tyypillisesti lievän infektion, jonka oireita ovat esimerkiksi kuume, päänsärky ja lihaskivut. Harvinaisissa tapauksissa virus voi aiheuttaa hermosto-oireita. Länsi-Niilin virusta ei ole toistaiseksi todettu Suomessa.
– Suomalaisten ei kannata huolestua tästä hyttyslöydöstä, sillä Suomessa ei ole tavattu tartuntoja ihmisillä tai hevosilla. Tämä löydös kuitenkin muistuttaa, miten tärkeää on tietää, mitä hyttyslajeja täällä elää. Kun tiedämme, mitä tauteja hyttyset muualla maailmassa voivat levittää, voimme paremmin tutkia, miten todennäköisiä tartunnat olisivat tulevaisuudessa, Culverwell kertoo.
Lämpenevä ilmasto lisää hyönteistiedon tarvetta
Monet Culex-suvun hyttyset, kuten Culex pipiens ja Culex modestus, ylläpitävät Länsi-Niilin virusta lintupopulaatioissa. Jotta ihminen saisi tartunnan, hyttysen pitäisi ensin pistää virusta kantavaa lintua. Tämän jälkeen kestäisi päiviä, että virus olisi ehtinyt erittyä hyttysen sylkeen, josta se voisi hyttysen pistäessä siirtyä ihmiseen. Joskus virus välittyy naarashyttysistä suoraan näiden muniin.
– Viruksen tarttuminen ihmisiin tai hevosiin on tällä hetkellä hyvin epätodennäköistä, koska tartuntasykliin tarvitaan useita lajeja. Ensinnäkin Länsi-Niilin virusta pitäisi esiintyä paikallisten tai muuttolintujen populaatioissa. Havaintoja virusta kantavista linnuista ei kuitenkaan ole Suomessa tehty. Toiseksi, on löytynyt vain yksi Culex modestus -hyttynen ja vain yhdestä paikasta. Jotta tartuntoja voisi esiintyä, näitä hyttysiä pitäisi olla enemmän, jotta niille syntyisi mahdollisuus olla tekemisissä lintupopulaatioiden kanssa. Niiden pitäisi myös selviytyä kyllin pitkään pystyäkseen pistämään ihmisiä tai hevosia, Culverwell kertoo.
Vuodesta 2012 lähtien Culverwell on kerännyt Suomesta yli 111 000 hyttysnäytettä. Culverwellin mukaan on epäselvää, kauanko Culex modestus -hyttyslajin edustajia on Suomessa esiintynyt. Sitäkään ei vielä tiedetä, onko löytöalueella pysyvämpi kanta lajin edustajia.
Culverwellin mukaan nyt tarvitaan lisätutkimusta sekä lintu- että hyttyskannoista, jotta löydöksen lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia pystytään arvioimaan.
– Suomalaisten hyttyskantojen tutkimus on tärkeää myös siksi, että pitkällä aikavälillä ilmaston lämpeneminen todennäköisesti muuttaa hyttyslajien määrää. Joitakin lajeja häviää, mutta kun talvet lämpenevät, yhä eteläisemmät lajit voivat levittäytyä Suomeen. Monet eteläisen Euroopan hyttyslajit pystyvät levittämään tauteja, joita ei vielä tavata Suomessa. Tutkimusta tarvitaan, jotta ymmärrämme, mitä taudinaiheuttajia milläkin alueella esiintyy, ja millaisen riskin ne muodostavat eläimille tai ihmisille.
Tutkimus julkaistiin Journal of the European Mosquito Control Association -tiedejulkaisussa 25. kesäkuuta 2023.
Julkaisu:
Culverwell, C.L., Vapalahti, O. (2022). First record of Culex modestus in Finland. Journal of the European Mosquito Control Association, in press. https://doi.org/10.52004/JEMCA2023.0003
Lisätiedot:
Lorna Culverwell (englanniksi)
Sähköposti: lorna.culverwell@helsinki.fi