Helsingin yliopiston tutkimusryhmä selvitti tutkimuksessaan, että tärkeässä roolissa ruoansulatuskanavan toiminnan vaihtelussa on GDNF-hermokasvutekijäpitoisuus. Tutkimuksessa havaittiin, että GDNF:n pitoisuudet vaihtelevat huomattavasti yksilöiden välillä ja että nämä vaihtelut vaikuttavat suolistoa säätelevän enteerisen hermoston koostumukseen, kokoon ja toimintaan.
– Löysimme mekanismin, joka todennäköisesti auttaa selittämään ihmisten välistä vaihtelua suoliston toiminnassa ja ulosteen koostumuksessa ja mahdollista alttiutta tulehdukseen liittyville häiriöille, väitöskirjatutkija Heikki Virtanen sanoo.
Suolistoa säätelevä hermosto on monen sairauden takana
Tutkijat havaitsivat, että GDNF:n pitoisuudet vaihtelevat jopa viisinkertaisesti aikuisten paksusuolessa ihmisten välillä. Lisäksi selvisi, että GDNF:n pitoisuudet ovat yhteydessä typpioksidia tuottavien hermosolujen geenituotteisiin.
Hiirillä tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että GDNF:n ilmentymisen lisääntyminen johti suoliston hermosolujen typpioksidia tuottavien hermosolujen lisääntymiseen, joka taas johti suoliston liikkeen eli motiliteetin hidastumiseen sekä muutoksiin ulosteen koostumuksessa. Sen lisäksi suoliston epiteelissä eli päällyskerroksessa havaittiin muutoksia, jotka lisäävät alttiutta suoliston tulehdukseen liittyville häiriöille.
Tutkimus antaa uutta tietoa ja kokeellisia malleja suolistohermoston toiminnan analysointiin erilaisissa suolistosairauksissa, kuten ärtyvän suolen oireyhtymässä (IBS), tulehduksellisessa suolistosairaudessa (IBD) ja kroonisessa ummetuksessa, sekä neurologisissa sairauksissa, kuten Parkinsonin ja Alzheimerin taudeissa.
– Suoliston toimintaa säätelevän hermoston toiminnan tai siihen liittyvien puutteiden tiedetään olevan yhä useampien yleisten sairauksien taustalla. On tärkeää ymmärtää sen vaihtelua määrittäviä mekanismeja, jotta voimme jatkossa kehittää ennustavia biomarkkereita ja hoitokeinoja eri sairauksiin, tutkimusryhmän johtaja Jaan-Olle Andressoo sanoo.