Tuoreessa
– Tulosten perusteella ei ole suositeltavaa jäädä odottamaan sitä, että lapsi kuroisi ikätoverinsa kielitaidossa kiinni itsestään, koska niin ei vaikuta aina tapahtuvan. Sen sijaan keskosena syntynyt lapsi, jolla havaitaan heikko kielellinen kehitys kaksivuotiaana, tulisi ohjata puheterapeutin laajempaan arvioon, väitöskirjatutkija ja laillistettu puheterapeutti
Helsingin yliopistossa tehtävä väitöstutkimus on osa Turun yliopiston ja TYKS:n laajaa
Helppokäyttöinen arviointimenetelmä sopisi myös neuvoloihin
Yhä useampi pikkukeskosena syntynyt lapsi selviytyy elämään ja kehitys sujuu hyvin. Useimpien kielenkehitys etenee ikätason mukaisesti ja osalla jopa sitä paremmin.
– Kuitenkin ryhmätasolla tarkasteltuna pikkukeskosena syntyneillä lapsilla on kohonnut riski varhaisen kielenkehityksen vaikeuksiin ja kouluiässä ilmeneviin lukemisen vaikeuksiin. Varhaisen puuttumisen merkitys oppimisen vaikeuksissa on tunnettu, ja tutkimus tukee näkemystä, että varhaiset riskit tulisi tunnistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, Joensuu sanoo.
Tutkimuksessa käytetty vanhempien arvioon perustuva varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmä (nk. CDI- tai MCDI-menetelmä) on kustannustehokas ja helppokäyttöinen. Se on muokattu, normitettu ja validoitu suomalaiseen aineistoon. Joensuun mukaan se olisi mahdollista ottaa laajasti käyttöön myös neuvoloissa ja keskosten kehitysseurantapoliklinikoilla.
– Lukutaito ja erityisesti luetun ymmärtäminen ovat nyky-yhteiskunnassa keskeisiä taitoja. Keskosena syntynyt lapsi voi tarvita tukea ja seurantaa vielä taaperoiän jälkeenkin: mitä aikaisemmin riskit havaitaan, sitä paremmat mahdollisuudet on tukea lapsen kehitystä oikea-aikaisesti ja riittävän pitkään.