Altistuminen ympäristösaasteille, kuten pienhiukkasille ja melulle, voi lisätä hengityselin, sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyttä merkittävästi. Toisaalta viheraltistuksella tai muuten miellyttävällä ympäristöllä on ympäristösaasteiden haittoja pienentävä vaikutus. Miellyttävä liikkumisympäristö tukee terveyttä monin eri tavoin. Negatiivisen altistuksen vähentäminen ja positiivisen lisääminen on hyvä keino edistää kansanterveyttä ja ihmisten hyvinvointia kaupungeissa. Miellyttävä ja terveellinen liikkumisympäristö kannustaa myös pyöräilemään tai kävelemään enemmän.
Merkittävä osa päivittäisestä altistumisestamme tulee liikkumisesta. Erityisesti kun kävelemme tai pyöräilemme, olemme suoraan vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa. Kävelyllä ja pyöräilyllä on kasvava merkitys niin liikkumattomuuden aiheuttamien haittojen ehkäisyssä kuin myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Siksi kaupunki- ja liikennesuunnittelijoilla onkin tarve tunnistaa alueet, joilla altistuminen ylittää terveydelle turvallisen tason ja toisaalta missä ympäristön laatu tukee miellyttävää liikkumista.
Menetelmiä ympäristöaltistuksen arviointiin
Helsingin yliopiston Digital Geography Labin uusi tutkimus kehittää alueellisesti kattavan lähestymistavan liikkumisen aikaisten ympäristöaltistusten arviointiin. Uusi menetelmä auttaa ymmärtämään pyöräilijöiden altistumista ilmansaasteille, melulle ja vehreydelle Helsingissä.
Tutkijat kehittivät miellyttävät reitit tunnistavan Green Paths-reittioppaan. He tutkivat työkalun avulla 3,1 miljoonan pyöräilymatkan altistustasoja ja arvioivat reitinvalinnan vaikutuksia pyöräilijöiden ympäristöaltistukselle.
– Tuloksemme osoittavat, että pyöräilijöiden melualtistus kaupungissa ylittää merkittävästi turvalliset rajat, kun taas keskimääräinen ilmanlaatu on yleisesti ottaen hyvä, sanoo tutkimusta vetänyt väitöskirjatutkija Elias Willberg.
– Osoitamme myös, että vaihtoehtoinen reittivalinta voi olla tehokas tapa parantaa ympäristöaltistusta ilman merkittävää matkan pidentymistä, mutta mahdollisuudet paremman reitin valintaan riippuvat alueesta ja tarkasteltavasta altistustyypistä, hän jatkaa.
Tutkijoita kiinnosti myös ymmärtää eri altistusten välisiä yhteyksiä.
– Siinä missä melualtistus ja ilmansaasteet tyypillisesti kasvavat samanaikaisesti, vihreyden määrä vähenee niiden lisääntyessä” kertoo apulaisprofessori Age Poom Tarton yliopistosta. –Tästä huolimatta pyöräilijät joutuvat tekemään valintoja eri altistusten välillä halutessaan optimoida reitinvalintaa matkustusympäristön terveellisyyden mukaan, hän lisää.
– Laajemmassa kuvassa liikkumisen aikaisista ympäristöaltistuksista tiedetään vielä aika vähän, sanoo professori Tuuli Toivonen. ”Meidän lähestymistapamme tarjoaa keinon arvioida erilaisten altistusten jakautumista alueellisesta näkökulmasta. Tutkimus on ensimmäinen askel kohti liikkumisen aikaisten altistusten, terveellisten ympäristöjen yhdenvertaisen saatavuuden sekä vuodenaikaisen vaihtelun merkityksen ymmärrystä. Pääsemme pureutumaan näihin kysymyksiin syvällisemmin uudessa Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamassa viisivuotisessa GREENTRAVEL-hankkeessa, mikä tarjoaa mahdollisuuden moniin läpimurtoihin ympäristöaltistuksien tutkimuksen saralla” hän päättää.
Artikkeli saatavilla: Willberg, E., Poom, A., Helle, J., Toivonen, T., 2023. Cyclists’ exposure to air pollution, noise, and greenery: a population-level spatial analysis approach. International Journal of Health Geographics 22, 5. https://doi.org/10.1186/s12942-023-00326-7