Liikkuva laboratorio voi helpottaa tartuntatautien havaitsemista

Helsingin yliopisto on mukana kansainvälisessä yhteishankkeessa, jossa tutkijat kehittävät liikkuvaa laboratoriota. Mobiililaboratorion avulla voidaan tehostaa uusien tartuntatautien havaitsemista ja epidemioiden torjuntaa.

Helsingin yliopiston tutkijat ovat mukana laajassa kansainvälisessä yhteishankkeessa, joka kehittää keinoja infektiotautien varhaiseen havaitsemiseen ja tehokkaaseen hallintaan. Leipzigin yliopiston johtama hanke sai hiljattain merkittävän Horisontti Eurooppa -rahoituksen. Kuuden miljoonan euron rahoituksesta Helsingin yliopiston osuus on noin 460 000 euroa.

Moniosaisessa projektissa tutkijat kehittävät neljää osa-aluetta: kevyellä laitteistolla tehtävää genomisekvensointia, älypuhelimilla onnistuvaa diagnostiikkaa, digitaalista datankäsittelyalustaa sekä kenttäolosuhteisiin soveltuvaa bioinformatiikkaa.

Nairobin yliopisto mukana

Tutkijat tekevät hankkeessa tiivistä yhteistyötä Nairobin yliopiston kanssa. Tutkijat uskovat, että liikkuva laboratorio voi auttaa ratkaisemaan myös Kenian terveydenhuollon haasteita.

– Muunneltava mobiililaboratorio voi tehostaa tautitapausten torjuntaa merkittävästi syrjäisillä, resursseiltaan rajallisilla alueilla. Tästä voi Kenian lisäksi olla hyötyä myös muille Afrikan valtioille, sanoo hankkeen päätutkija, uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta.

Tutkijat uskovat, että mobiililaboratorion ansiosta tautitapauksia saadaan tunnistettua aiempaa enemmän, mikä voi tehdä epidemioiden hallinnasta ja torjunnasta aiempaa tehokkaampaa. Lisääntyvä ymmärrys taudinaiheuttajista voi auttaa myös poliittista päätöksentekoa.

– Koronaviruspandemian jäljiltä ymmärrämme, miten tärkeää nopea ja tarkka diagnostiikka on tartuntatautien hallinnassa. Hankkeessamme hyödynnämme uusinta teknologiaa, jotta voimme tarjota oikea-aikaisia ja luotettavia ratkaisuja myös haastavimmissa ympäristöissä, sanoo tutkija Ravi Kant Helsingin yliopistosta.

Näistä elementeistä liikkuva laboratorio koostuu
  • Mobiili genomisekvensointi, joka tähtää tartunnanaiheuttajien nopeaan tunnistamiseen epidemian uhatessa. Tunnistuksen perusteella myös torjuntatoimiin voidaan ryhtyä nopeasti.
  • Älypuhelimilla toimiva diagnostiikka. Helppokäyttöiset nukleiinihappotestauksen menetelmät tehostavat tautien havaitsemista ja seurantaa.
  • Digitaalinen One Health -alusta, joka yhdistää tietoja esimerkiksi laboratorioista ja sairaanhoidosta. Voi parantaa epidemioiden valvonnan mahdollisuuksia.
  • Kenttäoloissa toimivat bioinformatiikan menetelmät mahdollistavat sekvensointitulosten analysoinnin reaaliaikaisesti, myös ilman hyvää internetyhteyttä. Tämä voi helpottaa päätöksentekoa epidemian uhatessa.