Kerro, kerro kuvastin - jätevedet terveystiedon lähteenä
Puhdistamaton jätevesi on kuin peili, joka kuvaa lahjomattomasti yhdyskuntien elämää, kun käytössä ovat veteen perustuvat sanitaatiojärjestelmät. Jätevedestä voi teoriassa tutkia lähes mitä tahansa ihmisten terveyden mittaria tai erilaisia ihmisten sairaudesta kertovia merkkejä.

Jätevesitutkimus tarjoaa poikkeuksellisen laajan ja lähes reaaliaikaisen aineiston väestön elintapa- ja terveysmuutosten arviointiin.

– Jätevesitutkimuksella on mahdollista löytää laaja joukko jätevesiviemäriverkoston alueen väestön keskuudessa esiintyviä tartuntatauteja aiheuttavia mikrobeja ja seurata esimerkiksi ihmisten jokapäiväisessä elämässään käyttämien kuluttajakemikaalien määriä, Helsingin yliopiston ympäristöterveyden apulaisprofessori Tarja Pitkänen vahvistaa. Pitkänen työskentelee myös johtavana asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa ja tutkii veden välityksellä leviäviä taudinaiheuttajamikrobeja.

Puhdistamaton jätevesi pitää sisällään kaikki ne tartuntatauteja aiheuttavat mikrobit, joita viemäriverkoston alueella asuva väestö erittää vessa- ja pesuvesien joukkoon. Jätevesistä on seurattu esimerkiksi polioviruksen ja COVID-19-tautia aiheuttavan SARS-CoV-2-viruksen esiintymistä.

– Jätevesipohjaisen tiedon erityinen arvo tulee siitä, että kaikki tartuntatautien kantajat eivät välttämättä sairastu oireiseen infektioon mutta voivat silti tartuttaa tautia eteenpäin muihin ihmisiin. Jätevesi sisältää myös tällaisten oireettomien kantajien erittämät mikrobit, Pitkänen selittää.  

Koronaviruspandemian aikana tehty jätevesiseuranta onkin lisännyt kiinnostusta menetelmän tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Luupin alla elintavat ja kulutustottumukset

Jätevedestä voidaan mitata myös tarttumattomien tautien, kuten diabeteksen, syövän tai allergioiden, merkkiaineita. Lihavuuteen yhteydessä olevia suoliston mikrobiyhteisöjä tai elimistön rasitustilaa ilmentävän oksidatiivisen stressin merkkiaineita voidaan niitäkin havaita jätevedestä.

Myös lääkkeiden käytöstä jää jälki jätevesiin. Jätevesiseurantaa hyödyntämällä voidaan saada myyntitilastoja tarkempia kulutustietoja lääkeaineiden tai erilaisten kemikaalien käytöstä.

– Jätevesiseurannan merkitys on ymmärretty antibioottiresistenssin eli antibiooteille vastustuskyvyn kehittäneiden bakteerien seurantatyökaluna, Pitkänen kertoo.

– Antibioottiresistenssi leviää hitaasti, mutta ilmeisen vääjäämättömästi. Jätevesiseurannan avulla voidaan saada tärkeää tietoa tämän hiljaisen pandemian laajuudesta ja alueiden välisistä eroista, hän jatkaa.

Reaaliaikaista tietoa päätöksenteon tueksi

Huumausaineiden käytön seuranta on ollut yksi jätevesiepidemiologian merkittävimmistä käyttökohteista sekä Suomessa että maailmalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2012 aloittama kansallinen jätevesiseuranta huumausaineiden käytön arvioimiseksi on väestömäärään suhteutettuna yksi maailman kattavimmista.

– Monet huumausaineiden käytön muutokset on ensimmäisenä todettu tai varmennettu jätevesiepidemiologian avulla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuskemiayksikön päällikkö Teemu Gunnar kertoo. Hän on vastannut huumeisiin liittyvistä jätevesiseurannoista Suomessa niiden toteuttamisen alusta saakka.

Ajantasainen tilannekuva huumeiden käytöstä on Gunnarin mukaan tärkeää tietoa viranomaisille ja päihdehoidon ammattilaisille, mutta myös päättäjille, jotta päätökset ja toimenpiteet pohjautuisivat mahdollisimman tarkkaan ja ajantasaiseen tutkittuun tietoon.

– Huumausainetilanteen tunteminen on olennaista, kun suunnitellaan toimenpiteitä muun muassa päihdehaittojen ehkäisemiseksi, Gunnar sanoo.

– Väestötason jätevesiepidemiologian avulla saadut huumausaineiden käyttömäärät korreloivat voimakkaasti ainakin joidenkin huumeidenkäytön yhteiskunnallisten lieveilmiöiden, kuten huumerattijuopumusten, määrän kanssa, hän selittää.

Jätevesiseurannan kirkkaampi tulevaisuus

Jätevesistä saatavaa tietoa olisi tutkijoiden mukaan mahdollista käyttää yhdyskunnissa vielä nykyistä monipuolisemmin: jätevesi voisi toimia varoitusjärjestelmänä uusien terveysuhkien tai alueellisten eroavaisuuksien tunnistamisessa.

– Jätevesiseurannan käyttöarvo on suurimmillaan silloin, kun seurantaa pystytään toteuttamaan maailmanlaajuisesti harmonisoiduilla menetelmillä säännöllisin aikavälein ja kansallisesti kattavalla tavalla, Tarja Pitkänen kuvailee.

Rajallisten resurssien oikeanlainen suuntaaminen vaatii hänen mukaansa suunnittelua ja priorisointia.

– Ratkaisut löytyvät, kun hyödynnetään tieteellistä tutkimusta ja kansainvälisiä jätevesiepidemiologien yhteistyöverkostoja, Pitkänen vakuuttaa.

Teksti on muokattu Terveempi maailma — Kuinka vastaamme globaaleihin terveysuhkiin? -Tiedekulma-pokkarissa (Gaudeamus) julkaistusta artikkelista.

Voit myös kuunnella alkuperäisen artikkelin "Jätevedet terveystiedon lähteenä" Tiedekulma-podcastina.