Jokaisen ihmisen elinjärjestelmissä asuu uinuvia viruslajeja, jotka voivat olla peräisin jo lapsuudesta. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston tutkimuksesta, joka julkaistiin arvostetussa Nucleic Acids Research -tiedelehdessä maaliskuussa. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen tutkimus maailmassa, joka osoittaa, että ihmisten sisäelimet sisältävät oman mikrobiominsa – tässä tapauksessa virusten kokoelman eli viromin.
Aiemmin on osoitettu, että elimistön normaaliin mikrobiomiin kuuluvia viruksia löytyy kehon ulkopinnoilta, kuten iholta tai ruuansulatuskanavasta. Lisäksi tiedetään, että tietyt viruslajit pystyvät säilyttämään perimänsä isäntäsoluissaan.
– Tutkimuksemme osoittaa, että on enemmän sääntö kuin poikkeus, että eri viruslajien DNA:ta löytyy myös laajasti sisäelimistä, kuten munuaisista, maksasta, sydämestä ja aivoista, kertoo tutkimuksen toteutuksesta vastannut tutkijalääkäri Lari Pyöriä Helsingin yliopistosta.
Esimerkiksi suoliston mikrobiomin tiedetään olevan äärimmäisen tärkeä ihmisen terveydelle. Tieto siitä, että terveillä ihmisillä on kaikissa elimissään omanlaisensa viruslajien kokoelma, avaa täysin uusia näkökulmia virusten vaikutuksesta sairauksiin ja terveyteen.
Elimistössä kerrallaan useita viruslajeja
Tutkijat tarkastelivat 31:n hiljattain kuolleen ihmisen kudosnäytteitä. Näytteitä otettiin paksusuolesta, maksasta, keuhkoista, sydämestä, aivoista, munuaisista, ihosta, verestä sekä hiuksista. Näytteet analysoitiin uuden sukupolven geenimonistus- ja sekvensointimenetelmillä. Tutkimus keskittyi ihmisen DNA-viruksiin. Niitä tunnistettiin 17 eri viruslajia, pääasiassa herpes-, parvo-, papillooma-, polyooma- ja anellosukujen viruksia.
– Monet DNA-virukset, jotka tarttuvat meihin lapsena, pysyvät elimistömme soluissa koko eliniän. Virukset muokkaavat ihmisen immuunijärjestelmää ja isäntäsoluaan, jotta keho ei tuhoaisi niitä. Ne ovat kuin vieraita, jotka tulevat viideksi päiväksi ja päättävät jäädä loppuelämäksi, kertoo tutkimusta johtanut vastuullinen tutkija Maria Perdomo.
– Tämän perusteella osasimme arvioida, että näitä viruksia saattaisi löytyä tiedettyä laajemmin, elimistön sellaisistakin osista, joiden on kuviteltu olevan suojassa taudinaiheuttajilta, Pyöriäsanoo.
Tutkijat uskovat, että elimistöön jäävät virukset voivat vaikuttaa kroonisten sairauksien, kuten syövän tai autoimmuunisairauksien, puhkeamiseen tai etenemiseen. Pysyvien virusten vaikutus terveyteen ei kuitenkaan ole mustavalkoinen. Perdomon mukaan monet tavanomaisista viruslajeista ovat kehittyneet yhdessä ihmislajin kanssa jopa miljoonien vuosien ajan.
– Todennäköisesti viruksilla on paljon hyödyllisiäkin vaikutuksia, kuten immuunipuolustuksen koulutus ja säätely. Havaintomme kannustavat tutkimaan ihmiselimistön, DNA-virusten ja muiden mikrobien välistä vuorovaikutusta. Tällä voi olla merkittävä vaikutus terveyteemme, Perdomo sanoo.
Tutkimuksen toteutukseen osallistuivat myös kliinisen virologian emeritusprofessori Klaus Hedmanin ja oikeuslääketieteen professori Antti Sajantilan ryhmät.
Julkaisu:
Lari Pyöriä, Diogo Pratas, Mari Toppinen, Klaus Hedman, Antti Sajantila, Maria F Perdomo, Unmasking the tissue-resident eukaryotic DNA virome in humans, Nucleic Acids Research, 2023;, gkad199, https://doi.org/10.1093/nar/gkad199