Borreliabakteereiden keino väistää ihmisen immuunipuolustusta paljastui

Helsingin yliopiston tutkijat löysivät uuden mekanismin, jolla punkkien levittämät borreliabakteerit väistävät ihmisten immuunipuolustusta.

Helsingin yliopistossa dosentti johdolla tehty tutkimus paljasti mekanismin, jolla borreliabakteerit pystyvät väistämään ihmisen immuunipuolustusta. Löydetty mekanismi näyttää olevan erityisen keskeinen Pohjois-Amerikan vuoristoalueilla ja paikoitellen Afrikassa esiintyvässä toisintokuume-borrelioosissa.

– Löydöksemme avaavat täysin uusia mahdollisuuksia esimerkiksi rokotteen tai lääkehoidon avulla estää borreliabakteereita väistämästä ihmisen immuunipuolustusta, kertoo Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista.

Borreliabakteeri kohdistaa toimensa immuunipuolustuksen komplementtijärjestelmään. Komplementti on sisäsyntyinen kaikilla ihmisillä veren seerumissa toimiva proteiineista koostuva mekanismi, jonka tärkein tehtävä on tuhota taudinaiheuttajia, muun muassa puhkomalla niihin reikiä ja auttamalla muita immuunipuolustuksen osia. Komplementtijärjestelmää säätelevät useat proteiinit solujen pinnalla ja seerumissa.

– Borreliabakteereiden merkittävimpiä taudinaiheuttamismekanismeja on niiden kyky väistää komplementtijärjestelmää sitomalla pintaansa ihmisen omaa komplementin säätelijää, H-tekijäksi nimettyä proteiinia. Tekijä H:n päärooli on suojella ihmisen soluja ja rakenteita. Borrelioille on kehittynyt useita proteiineja, joihin H-tekijä sitoutuu, kertoo Meri Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimuksessa analysoitiin etenkin yhtä borreliaproteiinia, jonka nimi on FhbA. H-tekijän sitoutuminen FhbA:han borrelian pinnalla suojelee bakteereita ihmisen immuunipuolustukselta.

Tutkijat analysoivat yli sadan eri Borrelia-lajin genomit ja havaitsivat, että kaikilla toisintokuumetta aiheuttavilla Borrelia-lajeilla, sekä ainakin yhdellä borrelioosia aiheuttavalla bakteerilla-lajilla on hyvin samankaltainen FhbA-proteiini.

 

Tutkimus tehtiin dosentti Taru Meren johdolla Helsingin yliopistossa ja (bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta), yhteistyössä Helsingin yliopistossa työskentelevien professori Adrian Goldmanin (, Biotekiniikan instituutti) ja dosentti Karita Haapasalon tutkimusryhmien (lääketieteellinen tiedekunta) kanssa. Meri on Suomen Akatemian kliininen tutkija sekä Vita Laboratorioiden Geenimonistuslaboratorion osastopäällikkö.



Alkuperäinen artikkeli:

Konstantin Kogan, Karita Haapasalo, Tommi Kotila, Robin Moore, Pekka Lappalainen, Adrian Goldman, Taru Meri. . PLOS Pathogens.

 
Borrelioosi, Lymen tauti ja toisintokuume-borrelioosi

Borrelioosi eli Lymen tauti on borreliabakteereiden aiheuttama tulehdustauti, joka tarttuu ihmiseen puutiaisten eli kansanomaisesti punkkien puremasta.

Borrelioosia aiheuttavat useat eri Borrelia-suvun bakteerit. Suomessa diagnosoituja borrelioositapauksia on tuhansia vuodessa.

Borrelioosin ensioire on punkin pureman ympärille viikossa kehittyvä punainen rengasmainen ihottuma. Ajoissa annettu antibioottihoito estää infektion etenemisen. Mikäli ensioireita ei havaita eikä hoitoa ole annettu, myöhäisvaiheeksi kehittyvä tauti on ikävä, sillä oireita voi esiintyä nivelissä, ihossa, sydämessä tai hermostossa.

Borreliabakteerit aiheuttavat borrellioosin lisäksi toisintokuumetta, jota esiintyy esimerkiksi Pohjois-Amerikan vuoristoalueilla ja Afrikassa. Toisintokuume-borreliabakteereja levittävät pehmeäkuoriset punkit ja vaatetäit. Hoitamattomaan toisintokuumeeseen voi kuolla jopa lähes kolme neljäsosaa sairastuneista.