Wikipedia tarvitsee tutkijoita

Muinainen Egypti, kartografia, hallintotiede, elliptiset funktiot ja käyrät, biokemia; suomenkieliseen Wikipediaan toivotaan lisää artikkeleita muun muassa näistä aiheista.

Wikipedian asema yhtenä tärkeimmistä tiedonlähteistä on kiistaton. Wikipedian artikkelit ovat melkein aina ensimmäisten hakutulosten joukossa, etsiipä Googlesta mitä tietoa tahansa. Akateemisessa maailmassa Wikipedian käyttöä kuitenkin vierastetaan, mutta tiedon ajantasaisuus ja paikkansapitävyys vaihtelevat paljonkin eri tieteenalojen välillä.

Monien tutkijoiden mielestä Wikipedia ei kelpaa tieteelliseksi lähteeksi. Sääntöön löytyy kuitenkin poikkeuksia.

– Tilastotieteen ja matematiikan alalla englanninkielinen Wikipedia on saavuttanut luotettavan aseman. Alan peruskäsitteitä käsittelevät sivut ja tiivistelmät alan tärkeistä henkilöhahmoista ovat erittäin huolellisesti päivitettyjä, ja on varsin epätodennäköistä, että ne muuttuisivat huonoiksi, sanoo tilastotieteen yliopistonlehtori Kimmo Vehkalahti.

Vehkalahden mielestä lähteiden luotettavuutta pitää tietenkin aina arvioida kriittisesti, mutta hän ei näe ongelmaa siinä, että opiskelijat käyttävät Wikipediaa lähteenä.

– Käytän itse Wikipediaa jatkuvasti. En halua sanoa opiskelijoille, että he eivät saisi käyttää sitä, sillä se olisi ristiriidassa oman käyttöni kanssa, Vehkalahti kertoo.

Tiedolla ilman lähdettä ei ole arvoa

Wikipedian sisältö kootaan muista lähteistä. Tutkimuksen tuottamiin faktoihin perustuvia lähteitä arvostetaan enemmän, mutta joskus yleistajuinen artikkeli toimii tieteellisiä tekstejä paremmin.

– Wikipediassa ei tehdä alkuperäistä tutkimusta, eli sitä voi hyvin käyttää alkuperäisten lähteiden löytämiseen viittausten kautta, tutkijoille suunnatun Wikipedia-työpajan Tiedekulmassa vetänyt viestinnän tohtorikoulutettava Salla Laaksonen vinkkaa.

Yliopistojen kolmannen tehtävän mukaan tutkijoilla on velvollisuus tuoda tietoa yhteiskunnan käyttöön, ja Wikipedian avulla tutkijat voisivat auttaa tavallisia kansalaisia tiedon löytämisessä.

– Kannattaa myös muistaa Wikipedian brändipotentiaali. Wikipedian avulla voi saada omalle tutkimusaiheelle, tutkimusryhmälle tai itselleen näkyvyyttä, Laaksonen kertoo.

– En tietenkään toivo, että tutkijat hoitaisivat vain omaa tutkijaprofiiliaan, vaan että he osallistuisivat tiedontuotantoon laajemminkin, Laaksonen kertoo.

Jokainen voi päivittää 

Jokainen voi osallistua Wikipedian tietojen päivittämiseen, sillä alusta on lähtökohtaisesti tasa-arvoinen. Sivuja kuitenkin valvoo joukko ylläpitäjiä, joilla on tavallisia rivimuokkaajia enemmän oikeuksia. Ylläpitäjät voivat esimerkiksi tuhota Wikipedian sivuja.

– Wikipedialla ei ole mitään kiinteää sisältöä valvovaa porukkaa, vaan muokkaajakuntaan pääsee mukaan kun alkaa muokata sisältöjä ja keskustelee muokkauksista. Poistosta päättää koko muokkaajayhteisö, ei yksittäinen ylläpitäjä, kertoo Iivari Koutonen Wikimedia Suomen hallituksesta.