Joukkorahoitus on verrattain uusi konsepti niin maailmalla kuin Suomessakin. Mesenaatti.me -palvelu järjesti vuoden 2016 kesän aikana Koneen Säätiön tukemana Tieteen joukkorahoitusohjelman. Dosentti Anna Hielm-Björkmanin tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta osallistui pilottina ohjelmaan ja haki ensimmäisenä yliopiston tutkimusryhmänä rahoitusta tutkimukselleen Mesenaatti.me –palvelun kautta.

– Kliinisen koiratutkimuksen on perinteisesti ollut vaikea saada tutkimusrahoitusta, vaikka Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan jo 800 000 koiraa. Koirat sairastavat yhä enemmän ja osittain samoja tauteja kuin ihmiset, kuten diabetesta tai syöpää. Päätimme kokeilla uutta keinoa eli joukkorahoitusta tutkimusrahoituksen kartuttamiseen, kertoo Hielm-Björkman.

– Joukkorahoituskampanjaan osallistuminen oli varsinainen seikkailu tutkimusryhmällemme – konseptiin perehtyminen ja sen toteuttaminen oli intensiivistä. Opimme valtavasti tässä prosessissa, muun muassa luomaan sisältöjä, kuvitusta ja hyödyntämään sosiaalista mediaa aivan uudella tasolla. Valitettavasti ponnistelumme eivät kuitenkaan tuottaneet sellaista tulosta, että se edistäisi tutkimustamme kovinkaan pitkälle; olemme jo käyttäneet joukkorahoituskampanjasta saadut rahat palkkoihin ja analyyseihin.

Lainsäädännöllisiä kiemuroita

– Yliopiston tutkimuspalvelut olivat mukana pilottihankkeessa, koska halusimme ymmärtää mitä palveluita tutkija tarvitsee onnistuneen kampanjan tueksi, kertoo projektipäällikkö Pasi Sihvonen.

– Monikanavainen viestintätuki ja somenäkyvyys ovat ehdottoman tärkeitä, sillä ilman niitä hanke ei voi onnistua. Vaikka kampanja ei välttämättä tuo paljon euroja, niin se antaa tutkimukselle näkyvyyttä, jota on vaikea saavuttaa muilla tavoilla, toteaa Sihvonen.

Pilotissa selvisi myös tieteen joukkorahoitukseen liittyviä lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia ongelmia, joita ratkotaan talven 2016 aikana.

– Yliopisto on selvittänyt muun muassa joukkorahoitukseen liittyvää arvonlisä- ja tuloverotusta, rahankeruuluvan tarvetta, lahjoitusten ja pienten vastikkeiden rajanvetoa, yliopiston rahaliikennettä ja tilitoimintaa sekä joukkorahoituslain merkitystä, kertoo yliopiston lakimies Matias Partanen.

Joukkorahoituksen tulevaisuuden kartoitusta yliopistolla jatketaan kevään 2017 aikana. Tähän liittyvät myös yliopiston oman joukkorahoitusalustan ja ulkopuolisten yhteistyökuvioiden mahdollisuuksien selvittäminen.

– Keskeneräisestä selvitystyöstä johtuen yliopisto ei tue toistaiseksi joukkorahoituskampanjoita, toteaa Partanen.

Miksi koirien sairauksien tutkiminen maksaa?

Hielm-Björkmanin Dogrisk-tutkimusprojekti on keskittynyt selvittämään koirien ruokinnan ja elinympäristön yhteyttä koirien sairauksiin. Ryhmä on kerännyt yli 10 000 koiran aineiston, josta tehdään muun muassa riskianalyysejä.

– Kotikoirien ruokintakokeiden kautta testaamme sitten löydettyjä ravinnon ja sairauksien yhteyksiä. Uuden tiedon avulla voidaan lisätä koirien hyvinvointia, ja pitkällä tähtäimellä tulokset tukevat myös ihmisten terveyttä, koska koira toimii mallina moniin ihmisten sairauksiin. Pelkästään yhden koiran alku- ja loppunäytteiden RNA-, ravintoaine, suolistomikrobi sekä metabolomiikkaanalyysit saattavat maksaa 4000 euroa, toteaa Hielm-Björkman.

– Yhtä kokemusta rikkaampana emme ole kuitenkaan haudanneet ajatusta jatkaa varojen keräämistä joukkorahoituksella, summaa Hielm-Björkman.

Joukkorahoituksella (engl. crowdfunding) tarkoitetaan tapaa hankkia rahoitusta, jossa suuri joukko ihmisiä osallistuu yhdessä heille tärkeän hankkeen kuten palvelun, yhteisön, yrityksen, teoksen tai tuotekehitysprojektin, rahoittamiseen. (lähde: Wikipedia ja Mesenaatti.me)