Koronapandemian lisäksi tämä talvi toi eteemme turvallisuuspoliittisen kriisin. Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat järkyttäneet niin suomalaisia kuin koko Eurooppaa.
Moni meistä tuntee riittämättömyyttä vakavien uutisten keskellä. Mieleen nousee uhkakuvia, joiden ajateltiin jääneen kauas viime vuosituhannelle.
Samaan aikaan olemme nähneet yhteisöjen valtavan merkityksen. Yliopistolaiset ovat olleet osa maailmanlaajuista liikettä, joka on koonnut ihmisiä yhteen vastustamaan sotaa ja tukemaan hätää kärsiviä.
Sodan keskellä tarvitaan poliittisia toimia, rauhanneuvotteluja ja nopeaa apua uhreille. Yhteisöjen ja yhteiskuntien todellinen arvopohja tulee nyt näkyviin.
Sota murjoo totuutta, mutta totuudesta on pidettävä kiinni
Yliopistoilla on tärkeä rooli yhteiskunnan rakentajina. Tutkittu tieto luo ymmärrystä siitä, mitä meille on tapahtunut. Kun peilaamme nykyhetkeä historian tapahtumiin, voimme paremmin nähdä syitä ja ennakoida seurauksia.
Tutkittu tieto avaa näkymiä eteenpäin ja auttaa arvioimaan, miten olisi viisainta toimia juuri nyt. Voimme rakentaa rauhaa, kun ymmärrämme vaikkapa sen, miten sosiaalisen median kuplat ja informaatiovaikuttaminen pyrkivät ohjaamaan ajatuksiamme.
Helsingin yliopistossa tutkittu tieto luodaan arvojemme — totuuden, vapauden, yhteisöllisyyden ja sivistyksen — pohjalta. Tuotamme sivistyksellistä pääomaa: tiedon lisäksi kypsyyttä, eettisyyttä ja avarakatseisuutta. Tarjoamme myös mahdollisuuden päivittää tätä pääomaa eri tilanteissa koko elämän ajan.
Valmistaudumme tulevaisuuteen muuttuneessa maailmassa. Yliopistomme on ollut yhteiskunnan yksi tukipylväs historiallisten mullistusten keskellä jo 382 vuotta. Tehtävämme on edelleen sama: toimia maailman parhaaksi joka päivä, vuosi ja vuosisata.
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston rehtori.
Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 3/22.