Kolumni on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2022.
Yhteiskuntaan kuuluu elinkeinon vapaus ja toiminnan mainostaminen, kunhan lakeja ei rikota. Me kuluttajat voimme taas vaikuttaa käyttämällä rahojamme mieltymystemme mukaan ja palkita hyvät yritykset ostamalla niiden tuotteita. Tämä asetelma houkuttelee yrityksiä markkinoimaan joskus myös tavoilla, joista on haittaa.
Suuri suomalainen ruokayritys ilmoittaa, ettei käytä geenimuunneltua rehua elintarvikkeiden tuotannossa. Vihjaileva mainonta muistuttaa informaatiovaikuttamista, jossa herätetään huolta oman agendan ajamiseksi. Toiminta perustellaan vaihtoehtojen tarjoamiseksi. Samalla annetaan lukijan ymmärtää, että hänen turvallisuuttaan uhataan ja että ratkaisu on toimia vaikuttajan haluamalla tavalla.
Tunteisiin vetoaminen lienee mainostamisen päämäärä, mutta näkisin mieluusti, ettei perusteettomia pelkoja käytettäisi markkinoinnissa. Geneettinen muokkaus on biotekniikan työkalu solujen toiminnan parantamiseksi, eikä kasvin DNA vaikuta sitä syövään eläimeen, saati siirry tästä eläimestä ihmiseen. Elintarvikkeiden turvallisuutta varten Suomessa on järjestelmä, jolla myytäväksi tarkoitettu ruoka tutkitaan.
En näe hyödylliseksi ruokkia epäluuloa, kun kyseessä on tehokas menetelmä, joka muun muassa auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja maailman ruokakriisin ratkomisessa. Esimerkiksi sähkötekniikan käyttö maataloudessa ei suinkaan ole ”luonnollista”, mutta sähkövapailla tuotteilla ei saa kaupallista menestystä, koska emme pelkää hurisevia laitteita.
Mainonta käyttää hyväksi meissä olevaa vieraan pelkoa ja vihjailee, että geenimanipuloinnissa olisi jotakin tuntematonta pahaa. Pääasia ei silti ole se, onko juuri geenimuuntelu hyvästä vai pahasta. Haitallisimpana näen sen, että tutkittua tietoa ei arvosteta yhteiskunnassa.
Yritykset ovat toimivan yhteiskunnan elinehto. Yliopistolaisten osaamisesta hyvin suuri osa siirtyy yrityksiin hyödyttämään meitä kaikkia. Yrityksillä on suuri mahdollisuus olla esimerkkejä perustellun tiedon ja tutkittujen menetelmien käyttämisestä. Toivoisin myös markkinoinnin heijastavan tätä.
Kirjoittaja on perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri ja kantasolubiologian dosentti Helsingin yliopistossa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.