Energian hintojen jyrkkä nousu on nostanut energiansäästötoimet yhä tärkeämmäksi asiaksi myös Helsingin yliopistossa. Kallistuneiden hintojen lisäksi huolena on energian riittävyys koko yhteiskunnassa.
Vararehtori Tom Böhlingin mukaan oli selvää, että Helsingin yliopisto haluaa kantaa vastuunsa energiakriisissä ja osallistuu kansallisiin energiansäästötalkoisiin.
– Yli 40 000 ihmisen yhteisönä ja useiden kymmenien kiinteistöjen omistajana roolimme on merkittävä, hän pohtii.
Böhling kertoo, että yliopisto on lanseerannut omat energiansäästötalkoonsa, ja myös niissä on korostettu yhteisön voimaa. Opiskelijoita ja henkilöstöä on ohjeistettu energiansäästössä ja kannustettu tekemään konkreettisia tekoja sekä jakamaan energiansäästövinkkejä toisilleen.
– Viestimme on, että pienilläkin arjen teoilla on suuri vaikutus, jos tuhannet yliopistolaiset tekevät ne, niin kotona kuin yliopiston tiloissa, Böhling korostaa.
Kaikki säästökeinot käyttöön
Energiansäästö ei ole uusi asia Helsingin yliopistolla, mutta energiakriisin myötä jouduttiin kuitenkin pohtimaan, mistä vielä voitaisiin säästää – ja mahdollisimman nopeasti.
– Nyt etenemme kolmella rintamalla, eli lisäämme arjen säästöjä, varaudumme mahdollisiin sähkökatkoihin ja investoimme vihreää siirtymää tukeviin ratkaisuihin. Joidenkin aiemmin sovittujen toimien osalta kiirehdimme toteutusta. Esimerkiksi sisälämpötiloja alennetaan jo tänä syksynä ja kiinteistöjen black out -testejä valmistellaan, toimitilajohtaja Teppo Salmikivi kertoo.
Osassa energiansäästötoimia joudutaan tasapainoilemaan tilojen lämpöolosuhteiden ja energiansäästön välillä. Yliopisto on ilmoittautunut kumppaniksi valtakunnalliseen Astetta alemmas -haastekampanjaan, minkä myötä yliopiston tiloissa on aiempia vuosia viileämpää.
– Alkavalla lämmityskaudella yliopiston tilojen tavoitelämpötilaksi asetetaan +20 astetta, kun se on aiemmin ollut +21 astetta, Salmikivi toteaa.
Lämpötilojen laskun lisäksi automaattisen valaistuksen päälläoloaikoja lyhennetään ja ilmanvaihdon toiminta-aikaa säädetään sisäilman laatua vaarantamatta. Rakennusten lämpövuotoja etsitään lämpökameroilla ja vuotoja korjataan. LED-valaistusta lisätään edelleen ja AV-laitteiden energiatehokkaaseen käyttöön laaditaan lisäohjeistuksia.
Energiansäästötoimenpiteille annetaan lisänäkyvyyttä kampuksilla muun muassa energiansäästöstä muistuttavilla ohjeilla ja kampanjoinnilla.
Energiansäästötoimenpiteillä kohti hiilineutraaliutta
Yliopistokiinteistöissä on tehty jo vuosien ajan energiankulutusta vähentäviä toimenpiteitä. Toimenpiteisiin ovat ohjanneet ilmastokriisi sekä Hiilineutraali yliopisto 2030 -tavoite, jonka myötä yliopisto on sitoutunut energianiukkoihin toimintatapoihin. Parhaillaan valmistelussa on Hiilineutraali yliopisto 2030 -tiekartta.
Yliopistokiinteistöjen energiatehokkuutta on luvattu parantaa kymmenellä prosentilla vuoteen 2025 mennessä, ja vähintään viisi prosenttia käytetystä energiasta on tavoitteena tuottaa uusiutuvasti esimerkiksi aurinkopaneeleilla ja maalämmöllä paikan päällä. Energiatehokkuus on keskeisenä tavoitteena kaikissa yliopiston korjaushankkeissa ja rakennusjärjestelmien uudistuksissa.
Yliopisto on lisännyt uusiutuvan energian tuotantoa esimerkiksi asentamalla aurinkopaneeleja 16 yliopistorakennuksen katolle. Viikin kampuksella sijaitsee Suomen mittakaavassa merkittävän kokoinen aurinkovoimala.
Lue myös: