Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 1/2025.
Kuinka hiljainen enemmistö saataisiin puolustamaan yliopistolaisia, jotka kohtaavat rasismia ja syrjintää? Helsingin yliopiston ja Liverpoolin John Moores -yliopiston tutkijat lähestyvät kysymystä sosiaalipsykologian, psykologian ja kasvatustieteen menetelmin.
Rasismi voi näkyä esimerkiksi yliopistohallinnon työntekijässä, joka kyseenalaistaa vaihto-opiskeluhakemuksen opiskelijan uskonnon perusteella tai opiskelijassa, joka nauraa asiattomille vitseille opetuksen aikana.
Hanakkuus puuttua tilanteeseen riippuu valmiuksista. Uskooko rasismia todistava toimiensa auttavan? Tuntuuko puuttuminen jopa haitalliselta?
— Huolestuttavimpia olivat kokemukset siitä, että valitukset rasismista eivät johda mihinkään. Yliopisto saattaa ikään kuin ghostata, kunnes opiskelija luovuttaa, kasvatustieteen dosentti Tuomas Zacheus luonnehtii vuonna 2023 koottua kyselyaineistoa.
Vuorovaikutus muihin kuin omaan etniseen ryhmään kuuluvien kanssa edistää rasismiin tarttumista.
— Vastaaja saattoi ajatella, että minun täytyy puuttua, kun kukaan muu ei puutu — tai päinvastoin: minun täytyy puuttua, kun muutkin puuttuvat.
Yliopistoihin tarvittaisiin monikulttuurisuuskoulutusta sekä anonyymi, helppo ilmoituskanava rasismille, tutkijat arvioivat. Oppilaitoksen on ilmaistava selkeästi rasismin vastainen asenteensa. Avuksi olisivat myös aiheeseen keskittyvä työntekijä ja komitea, jolla olisi valta tutkia ja rangaista riippumatta rasistisesti käyttäytyneen asemasta yliopiston hierarkiassa.
— Työ jää usein häirittyjen ja syrjittyjen harteille, ja pahimmillaan ongelmista yliopiston henkilökunnalle kertovia vaiennetaan, Zacheus arvioi.
Understanding bystander anti-racist action in the context of higher education -hankkeen kyselyyn vastasi 870 opiskelijaa eri puolilta Suomea. Heistä 86 prosenttia oli yliopistoista, loput ammattikorkeakouluista. Lisäksi osa opiskelijoista osallistui syventäviin haastatteluihin.
Korkeakouluissa opiskelevista etnisten, rodullistettujen vähemmistöjen edustajista 20 prosenttia on joutunut opintojensa aikana tilanteisiin, joissa muut opiskelijat ovat syrjineet heitä. 15 prosenttia heistä on kokenut syrjintää opettajien tai professorien taholta. Etniseen enemmistöön kuuluvista 27 prosenttia kertoo, että on puuttunut syrjintään. 50 prosenttia vähemmistöjen edustajista on tehnyt niin itse.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.
Lisätty 28.2. jutun loppuun tarkemmat tiedot tutkimuksen tuloksista ja linkki siihen.