Helsingin yliopisto sijoittui sijalle 22 maailmanlaajuisessa kestävyysvertailussa

Viime vuoden tapaan yliopisto arvioitiin maailman parhaaksi terveystutkimusta ja yliopistoyhteisön terveys- ja hyvinvointipalveluita arvioivalla mittarilla.

Helsingin yliopisto sijoittui sijalle 22 maailman yliopistojen kestävyysvaikutuksia mittaavassa .  

Vertailussa tarkastellaan yliopistojen toimintaa ESG-kategorisoinnin (environment, social ja governance) kautta, eli huomio on yliopiston ympäristövaikutuksissa, sosiaalisissa vaikutuksissa ja hallintotavassa.    

Helsingin yliopisto on viime vuoden tapaan maailman paras terveys ja hyvinvointi -mittarilla, joka arvioi terveyteen linkittyvää tutkimusta, sen vaikutusta yhteiskunnassa sekä yliopistoyhteisön mahdollisuuksia terveys- ja hyvinvointipalveluihin. Yliopisto sai kärkipään sijoitukset myös hyvää hallintotapaa tarkastelevalla mittarilla (sija 3) ja YK:n kestävän kehityksen ympäristötavoitteisiin liittyvää tutkimusta arvioivalla mittarilla (sija 4). 

Vertailussa arvioituja yliopistoja oli yhteensä 1994 ympäri maailmaa, kun viime vuonna niitä oli 1744.  Silloin Helsingin yliopiston sijoitus oli 18:s. 

Suomessa Helsingin yliopisto on ykkönen ja Euroopassa sijoitus on 11:s. Suomesta vertailussa oli mukana yhteensä 12 yliopistoa, ja Euroopasta 618. 

Vertailussa on yhdeksän eri mittaria, ja Helsingin yliopisto sijoittuu kahdeksassa niistä sadan parhaan joukkoon. 

 

Mitä QS World University Rankings: Sustainability -vertailu mittaa?

Mitä QS World University Rankings: Sustainability -vertailu mittaa? 

QS World University Rankings: Sustainability -vertailu tarkastelee yliopistojen ympäristövaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia sekä hallintotapaa.  Vuoden 2026 -vertailu on neljäs laatuaan. 

Yliopistojen toimintaa tarkastellaan ja pisteytetään vertailussa yhdeksällä eri mittarilla. Helsingin yliopisto sijoittuu niistä kahdeksalla maailman sadan parhaan joukkoon ja kolmella kymmenen kärkeen.  

Vertailu ottaa pisteytyksessä huomioon paitsi yliopiston itse toimittamia tietoja (25 prosenttia kokonaistuloksesta) myös esimerkiksi yliopiston maine- ja alumnitietoja sekä kansallisen tason tilastotietoja (75 prosenttia kokonaistuloksesta).   

Kokonaistuloksessa ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten kategorioilla on vertailussa yhtä suuri painoarvo (molemmilla 45 prosenttia) ja hallinnon kategorian osuus kokonaistuloksesta on 10 prosenttia.