Tiekartan päivityksessä tarkastelua laajennetaan, kun ilmastovaikutusten lisäksi siinä huomioidaan myös yliopiston toiminnan vaikutukset luontoon. Yliopisto laskee ensimmäistä kertaa arvion aiheuttamastaan luontohaitasta. Toiminnasta aiheutuvien haittojen lisäksi tavoitteena on ymmärtää myös yhä paremmin yliopiston mahdollisuuksia tuottaa positiivisia vaikutuksia ilmastoon ja luontoon.
– Viime vuosina olemme saaneet runsaasti uutta tutkimustietoa, ja samalla ilmasto- ja luontotyön toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Meidän tehtävämme on reagoida tähän muutokseen, mutta myös proaktiivisesti varmistaa, että yliopiston tavoitteet ja toimenpiteet ovat tieteeseen pohjautuvia ja riittävän kunnianhimoisia, sanoo kestävyydestä ja vastuullisuudesta vastaava vararehtori Anne Portaankorva.
Helsingin yliopisto tulee tarkastelemaan prosessin aikana kriittisesti Hiilineutraali Helsingin yliopisto 2030 -tiekartassa määriteltyjä tavoitteita, toimenpiteitä ja toimenpiteiden päästövähennyspotentiaalia. Yliopiston nykyinen hiilineutraaliustavoite perustuu vähentämistoimenpiteiden lisäksi kompensaation käyttöön. Tuore tutkimustieto kuitenkin osoittaa, ettei kompensaatio esimerkiksi hiilikrediittejä ostamalla useinkaan johda todellisiin päästövähennyksiin. Lisäksi EU:n niin kutsuttu viherpesudirektiivi täsmentää ympäristöväitteille asetettuja todennettavuuden vaatimuksia, mikä osaltaan ohjaa yliopistoa tekemään uutta arviota tavoitteidensa ja toimenpiteidensä tilasta.
Vuoden 2025 hiilijalanjälki kasvoi edellisvuodesta
Helsingin yliopiston hiilijalanjälki oli 55 467 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO₂e) vuonna 2025, kun se vuonna 2024 oli 51 057 tCO2e.
Hiilijalanjäljen kasvu johtuu pääosin yliopiston käyttämien laskentamenetelmien kehittämisestä. Suurin osa kasvusta syntyy lentojen päästölaskentaan käytetystä, kunnianhimoisemmasta laskentatavasta, jossa huomioidaan nyt suorien hiilidioksidipäästöjen lisäksi lentopolttoaineen koko elinkaari sekä lentämisen aiheuttamat lisävaikutukset ilmakehässä. Lisäksi pientä kasvua tuli yliopiston ostamista tuotteista sekä palveluista ja kiinteistöjen ylläpidosta.
Vaikka kokonaispäästöt eivät ole laskeneet, yliopiston omien suorien päästöjen (eli scope 1 -päästöjen) osalta on nähtävissä muutosta parempaan suuntaan, koska lämmitysöljyn käyttö on vähentynyt tutkimusasemilla. Muilta osin päästöt ovat pysyneet pitkälti edellisvuoden tasolla.
Helsingin yliopiston hiilijalanjälki vuosittain. *Laskentamenetelmien kehittämisestä johtuen vuoden 2025 luvut eivät ole täysin vertailtavissa edellisvuosiin. Lentojen päästölaskennassa on käytetty kunnianhimoisempaa laskentatapaa, ja kiinteistöjen ylläpidon ostopalvelut on siirtyneet Toimitilat-kategoriasta Hankinnat-kategoriaan.
Tutkijat ja asiantuntijat kutsutaan mukaan kehittämiseen
Yliopiston ilmasto‑ ja luontotyötä rakennetaan tutkittuun tietoon perustuen ja tiiviissä yhteistyössä yliopistoyhteisön ja sidosryhmien kanssa. Tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden näkemyksiä ja osaamista toivotaan mukaan yhteiseen kehittämiseen. Ole yhteydessä ilmasto- ja luontoasiantuntijaan Karoliina Koistilaan.