”Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut” – uusi yhteistyö auttaa tulevia varhaiskasvatuksen opettajia

Viime vuosina varhaiskasvatuksesta on kuulunut huonoja uutisia: opiskelupaikkoja jää täyttämättä, päteviä opettajia on liian vähän, ja työilmapiiri monissa päiväkodeissa on heikko. Stiftelsen Sedmigradsky -säätiö ja Helsingin yliopisto etsivät nyt yhdessä ratkaisuja tilanteeseen.

Varhaiskasvatuksen opettajista on pitkään ollut huutava pula suomenruotsalaisissa päiväkodeissa. Vaikka Helsingin yliopisto aloitti uuden ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen koulutuksen vuonna 2011, tilanne ei ole kohentunut merkittävästi.

Stiftelsen Sedmigradsky -säätiö ja Helsingin yliopisto ovatkin nyt aloittamassa uutta yhteistyötä, jonka tavoitteena on perehdyttää tulevat opettajat päiväkodeissa tehtävään käytännön työhön jo opintojen aikana, luoda uusia hyviä käytäntöjä ja ennen kaikkea edistää yhdessä ammatin vetovoimaisuutta.

– Varhaiskasvatuksen opintojen ja alan työpaikkojen vetovoiman lisääminen edellyttää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Laajemmin ajateltuna kyse on myös tasa-arvosta. Henkilökunnan pätevyys vaihtelee suuresti, mikä heijastuu myös varhaiskasvatuksen laatuun.

Näin sanoo Anna-Christina Martin, yleishyödyllisen Stiftelsen Sedmigradskyn toimitusjohtaja. Säätiö on harjoittanut päiväkotitoimintaa Helsingissä 1850-luvulta alkaen.

Helsingin yliopiston osalta yhteistyöhön osallistuvat kaikki alan koulutuksen opettajat. Varhaiskasvatuksen professori Mirjam Kalland toimii vastuuprofessorina, ja yliopistonlehtori Marina Lundkvist koordinoi yhteistyötä.

– Haluamme nostaa esiin myönteisiä aloitteita ja tukea opiskelijoita yhdistämällä opetuksen, teorian ja käytännön. Näin opiskelijat saavat yhteyden käytännön työhön heti opintojen alussa, Lundkvist toteaa.

Yhteistyön mahdollistaa Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne -säätiön taloudellinen tuki.

Tutkimusaiheita päiväkotiympäristöstä

Yhteistyöllä on kolme painoaluetta: erityispedagogiikan osaamisen kehittäminen, johtaminen sekä pienten, 1–3-vuotiaiden lasten pedagogiikka. Professori Kallandin mukaan varsinkin pienten lasten pedagogiikka tarvitsee lisää huomiota ja arvostusta.

– Tutkimus osoittaa, että lapsen elämän ensimmäiset tuhat päivää ovat erityisen tärkeitä, minkä vuoksi on oleellista panostaa tänä aikana tapahtuvaan pedagogiikkaan. Tämän ikäryhmän lasten hoidon ja opettamisen yhdistäminen vaatii paljon työntekijöiltä, koska heidän on pystyttävä tukemaan lasten turvallisuuden tunnetta, kielellistä kehitystä ja käsitteenmuodostusta. 

Yhteistyötä on valmisteltu jo pitkään, mutta ensimmäinen pilottikokeilu alkaa keväällä. Tuolloin Helsingin yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijat vierailevat yhden opetusperiodin ajan kerran viikossa samassa säätiön päiväkodin ryhmässä.

– Opiskelijat pääsevät kurkistamaan päiväkotiympäristöihimme. Säätiön työntekijät ohjaavat opiskelijoita ja jakavat osaamistaan, Martin kertoo.

Päiväkodeista tulee siis paikka, jossa tutkimus ja käytäntö kohtaavat. Lundkvistin mukaan opiskelijat ovat toivoneet tätä jo pitkään.

– Opiskelijat saavat mahdollisuuden tehdä yhteistyötä ja suunnitella toimintaa yhdessä päiväkotihenkilöstön kanssa sen sijaan, että heille annettaisiin suoritettavaksi ennalta suunniteltu tehtävä.

Kalland huomauttaa, että alalla on paljon hiljaista tietoa, joka jää usein piiloon.

– Tutkijoilla on yhdenlaista osaamista ja varhaiskasvattajilla toisenlaista. Yhteistyön avulla voimme yhdistää eri tahojen osaamisen, ja opiskelijat pääsevät mukaan kehittämään tutkimuspohjaista toimintaa, joka perustuu päiväkotien käytännön työhön.

Yhteistyö on avain muutokseen

Nyt alkanut yhteistyö jatkuu toistaiseksi. Niin Martin kuin Lundkvistkin korostavat, että tarkoituksena on hyödyttää pitkällä tähtäimellä koko varhaiskasvatuksen kenttää, ei vain Stiftelsen Sedmigradskya tai Helsingin yliopistoa.

Martin huomauttaa, että eri toimijat lähestyvät varhaiskasvatuksen opettajapulaa usein omasta näkökulmastaan.

– Arki näyttää luonnollisesti erilaiselta eri suunnista tarkasteltuna. Yhteistyömme tavoitteena onkin eri näkökulmien yhdistäminen. Parhaat ratkaisut henkilöstöpulaan edellyttävät yhteistyötä.

Kehitettävät toimintamallit koostetaan, ja niitä jaetaan esimerkiksi webinaareissa ja täydennyskoulutuksessa hyödynnettäväksi alalla mahdollisimman laajasti.

Lundkvistin mukaan tavoitteena on lisäksi se, että uudet varhaiskasvatuksen opettajasukupolvet levittävät osaamista koko maassa.

– Pyrimme siihen, että jokainen vuosikurssi jatkaa tutkimuspohjaista toimintaa tulevilla työpaikoillaan. Näin lähestymistapa leviää päiväkoteihin eri puolilla maata ja tavoittaa kaikki toimintaan osallistuvat lapset.

Yhteistyö "Tidigt lärande för framtiden"
  • Stiftelsen Sedmigradsky ja Helsingin yliopiston välinen yhteistyö.

  • Yhteistyö toimii varhaiskasvatuksen tutkimuksen, oppimisen ja käytännön kohtaamispaikkana.

  • Yhteistyöllä on kolme painopistettä: erityispedagogisen osaamisen kehittäminen, pedagoginen johtaminen ja 1-3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatus.